siili
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]siili (5)
- piikikäs talviunta nukkuva hyönteissyöjä (Erinaceinae). Suomessa esiintyy ainoastaan eurooppalainen siili (Erinaceus europaeus)
- (tekniikka) lähinnä elektroniikan jäähdytykseen käytettävä elementti, joka edistää lämmön siirtymistä pois laitteesta
- (arkikieltä) sänkitukkaa pidempi hiustyyli, jota leikattaessa hiukset jätetään sen verran pitkiksi, että ne jäävät harittamaan siilin piikkien tavoin pystyasentoon
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsiːli/
- tavutus: sii‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siili | siilit |
| genetiivi | siilin | siilien (siilein) |
| partitiivi | siiliä | siilejä |
| akkusatiivi | siili; siilin |
siilit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siilissä | siileissä |
| elatiivi | siilistä | siileistä |
| illatiivi | siiliin | siileihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siilillä | siileillä |
| ablatiivi | siililtä | siileiltä |
| allatiivi | siilille | siileille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siilinä | siileinä |
| translatiivi | siiliksi | siileiksi |
| abessiivi | siilittä | siileittä |
| instruktiivi | – | siilein |
| komitatiivi | – | siileine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | siili- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Sana on todennäköisesti laina viron kielen sanasta siil. (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 3, R-Ö, 2000)
Käännökset
[muokkaa]1. piikikäs hyönteissyöjä
2. jäähdytyselementti
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (tekniikka) jäähdytyssiili, jäähdytyssäleikkö
- (hiustyyli) siilikampaus, pystytukka, pystäri
Yhdyssanat
[muokkaa]jenkkisiili, konesiili, siiliasema, siilikaktus, siilipuolustus, siilitukka
Aiheesta muualla
[muokkaa]- siili Kielitoimiston sanakirjassa
- siili Tieteen termipankissa
- Artikkeli 4183 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]siili
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta siil
- Lapsed tõid siili mütsi sees tuppa. - Lapset toivat siilin sisälle lakissa.
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta siil
- Aias elab mitu siili. - Puutarhassa elää monta siiliä.
- (taivutusmuoto) yksikön illatiivimuoto sanasta siil (lyhyt, aditiivi)
- siili ≈ siilisse
Ääntäminen
[muokkaa]- [.siili], [s′iili], kolmas kestoaste
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 5. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen tekniikan sanasto
- Suomen kielen arkikieliset ilmaukset
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Viron substantiivien taivutusmuodot
- Suomen kielen hyönteissyöjät
- Suomen kielen virolaiset lainat