Siirry sisältöön

roska

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Roskia kadulla

Substantiivi

[muokkaa]

roska (10)

  1. kiinteää yksityiselämän jätettä, lähinnä kotitalousjätettä, lukuun ottamatta biojätettä ja ongelmajätettä
  2. roskapuhe
    Älä puhu roskaa!

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈroskɑ/
  • tavutus: ros‧ka

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi roska roskat
genetiivi roskan roskien
(roskain)
partitiivi roskaa roskia
akkusatiivi roska;
roskan		 roskat
sisäpaikallissijat
inessiivi roskassa roskissa
elatiivi roskasta roskista
illatiivi roskaan roskiin
ulkopaikallissijat
adessiivi roskalla roskilla
ablatiivi roskalta roskilta
allatiivi roskalle roskille
muut sijamuodot
essiivi roskana roskina
translatiivi roskaksi roskiksi
abessiivi roskatta roskitta
instruktiivi – roskin
komitatiivi – roskine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo roska-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo		 -

Käännökset

[muokkaa]
1. kiinteää yksityiselämän jätettä, lähinnä kotitalousjätettä, lukuun ottamatta biojätettä ja ongelmajätettä
2. roskapuhe

Etymologia

[muokkaa]

< skandinaavinen rosk, rusk

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • roska Kielitoimiston sanakirjassa
  • roska Tieteen termipankissa
  • roska Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 937 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

roska yl. (yks. määr. roskan[luo], ei monikkoa)

  1. (alueellinen) viljan ruoste

Verbi

[muokkaa]

roska (1)

  1. (suomenruotsia) roskata, aiheuttaa roskaantumista
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=roska&oldid=4780333”