rein

Katso myös: Rein, reiñ

Suomi

Substantiivi

rein

1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta reki

Englanti

Substantiivi

rein (monikko reins)

1. ohja, ohjas, (monikossa reins) ohjat

Idiomit

• (to give) free rein – (antaa) vapaat kädet, päästää vapaaksi

The director was given free rein to experiment.

The pianist gave his emotions free rein in his interpretation of the concerto.

• to keep a tight rein on – pitää tiukasti hallinnassa tai kurissa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	reins
part. prees.	reining
imp. & part. perf.	reined

rein

1. ohjastaa (hevosta)

   rein in – hillitä, hidastaa vetämällä ohjaksista

2. (kuvaannollisesti) hillitä, pitää aisoissa, rajoittaa

Liittyvät sanat

• bridle

Norja

Adjektiivi

rein

1. puhdas

Substantiivi

rein reinen

1. poro

Liittyvät sanat

Synonyymit

• reinsdyr

Substantiivi

rein reina

1. piennar

Ranska

Substantiivi

rein m. (monikko reins[luo])

1. munuainen

Liittyvät sanat

• rognon

Aiheesta muualla

• rein Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Saksa

Adjektiivi

rein (komparatiivi reiner, superlatiivi der/das/die reinste) (taivutus[luo])

1. puhdas

Liittyvät sanat

• sauber

Adverbi

rein (komparatiivi reiner, superlatiivi am reinsten)

1. puhtaasti