Siirry sisältöön

laillinen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

laillinen (38) (komparatiivi laillisempi, superlatiivi laillisin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka perustuu voimassa olevaan lakiin, lainmukainen
  2. pelin sääntöjen mukainen
    laillinen siirto

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈlɑi̯lːinen/
  • tavutus: lail‧li‧nen

Etymologia

[muokkaa]

substantiivi laki + johdin -llinen ; Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Vastakohta
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.