kyynel

Suomi

kyynel (49)

silmäkulmaan kihoava nestepisara
vuodatti katkeria kyyneliä

onnen kyynelet silmissään

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kyynel kyynele	kyynelet kyyneleet
genetiivi	kyynelen kyyneleen	kyynelten kyynelien kyyneleiden kyyneleitten
partitiivi	kyyneltä kyynelettä	kyyneliä kyyneleitä
akkusatiivi	kyynel kyynele; kyynelen kyyneleen	kyynelet kyyneleet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kyynelessä kyyneleessä	kyynelissä kyyneleissä
elatiivi	kyynelestä kyyneleestä	kyynelistä kyyneleistä
illatiivi	kyyneleen kyyneleeseen	kyyneliin kyyneleisiin kyyneleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kyynelellä kyyneleellä	kyynelillä kyyneleillä
ablatiivi	kyyneleltä kyyneleeltä	kyyneliltä kyyneleiltä
allatiivi	kyynelelle kyyneleelle	kyynelille kyyneleille
muut sijamuodot
essiivi	kyynelenä kyyneleenä (kyynelnä)	kyynelinä kyyneleinä
translatiivi	kyyneleksi kyyneleeksi	kyyneliksi kyyneleiksi
abessiivi	kyynelettä kyyneleettä	kyynelittä kyyneleittä
instruktiivi	–	kyynelin kyynelein
komitatiivi	–	kyyneleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kyynele-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kyynel-

sana tunnetaan unkarin kielessä muodossa könny ’kyynel’^[1]

1. silmäkulmaan kihoava nestepisara

kyynel

sarkastinen vastaus jonkun toisen (useimmiten ylenmäärin liioiteltuun) hankalaan tilanteeseen
No voi kyynel!

↑ Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)