kohentaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kohentaja (10)
- henkilö, joka kohentaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kohentaja | kohentajat |
| genetiivi | kohentajan | kohentajien (kohentajain) |
| partitiivi | kohentajaa | kohentajia |
| akkusatiivi | kohentaja; kohentajan |
kohentajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kohentajassa | kohentajissa |
| elatiivi | kohentajasta | kohentajista |
| illatiivi | kohentajaan | kohentajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kohentajalla | kohentajilla |
| ablatiivi | kohentajalta | kohentajilta |
| allatiivi | kohentajalle | kohentajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kohentajana | kohentajina |
| translatiivi | kohentajaksi | kohentajiksi |
| abessiivi | kohentajatta | kohentajitta |
| instruktiivi | – | kohentajin |
| komitatiivi | – | kohentajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kohentaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |