challenger

Englanti

Substantiivi

challenger (monikko challengers)

1. haastaja

Etymologia

challenge + -er

Liittyvät sanat

• contender

Ranska

Substantiivi

challenger m. (monikko challengers[luo])

1. (urheilu) haastaja

Verbi

challenger (1., taivutus)

1. haastaa (kilpaan)

Aiheesta muualla

• challenger Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)