bräm

Katso myös: Bräm, bram, Bram

Ruotsi

Substantiivi

bräm n. (5) (yks. määr. brämet [luo], mon. epämäär. bräm, mon. määr. brämen [luo])

1. (tekstiilityö) kanttinauha, boordi
2. (kasvitiede) yhdisteräisessä kukinnossa verhon ylempi osa
3. (eläintiede) osan linnun höyhenpuvusta kokonaan tai osittain kattava pigmentti, joka on sävyltään linnun muista osista selkeästi erottuva

Saksa

Verbi

bräm

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 1. persoonan preesens verbistä brämen
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan preesens verbistä brämen

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• bräme