ange
 |
Latina
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]ange
- (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä angō
Mapuche
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ange
Ranska
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ange Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)
Ruotsi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]ange (epäsäännöllinen)
Ääntäminen
[muokkaa]- Näin äännetään alueella: ei määritelty
Taivutus
[muokkaa]- Vanhahtavassa kielessä verbi taipuu kaikissa aikamuodoissa vahvasti (alkuperäisen) -iv-vartalon mukaan: angiva, angiver, angav, angivit.
| Taivutus – ange | ||
|---|---|---|
| Persoonamuodot | ||
| muoto | aktiivi | passiivi |
| preesens | anger (angiver) |
anges (angivs, angives) |
| imperfekti | angav | angavs |
| supiini | angett (angivit) |
angetts (angivits) |
| imperatiivi | ange (angiv) |
– |
- Nominaalimuodot
- aktiivin infinitiivi: ange, angiva
- passiivin infinitiivi: anges, angivas
- aktiivin part. prees: angivande
- passiivin part. prees: angivandes
- part. perf.: yl. angiven, n. angivet, määr./mon. angivna
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Rinnakkaismuodot
[muokkaa]- angiva (vanhahtava)
Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: angivelse
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ange Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)