Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli

Tällä sivulla esitetään kaksi mallia sana-artikkelin luomista varten:

Minimaalisen sana-artikkelin malli sisältää perusasiat ja kelpaa lähtökohdaksi vielä paremman sivun luomiseksi
Jäljempänä esiteltävä kattava malli sisältää enemmän ohjeita mm. aakkostavista sanarivimallineista ja yksityiskohtaisia ohjeita sivujen muusta sisällöstä.

Tämä on Wikisanakirjan käytäntö.
Osallistu käytännöstä käytävään keskusteluun. Jos enemmistö kannattaa muutoksia, käytäntöä muutetaan sitä mukaa.

Minimaalisen sana-artikkelin malli

Kirjoitetaan muokkausikkunaan seuraava teksti:

==Suomi==

===Substantiivi===
'''maanantai'''

# [[viikko|viikon]] ensimmäinen [[päivä]]

[[Luokka:Suomen sanat]]
[[Luokka:Suomen kielen substantiivit]]

Edeltävä sana-artikkeli näyttää muotoillen tulostettuna seuraavalta:

Suomi

Substantiivi

maanantai

viikon ensimmäinen päivä

Kyseiset sana-artikkelin merkinnät ilmoittavat: 1) sen kielen minkä sanasta on kyse otsikkona (suomi), 2) sanaluokan, johon sana kuuluu (substantiivi), 3) sen sanan mistä on kyse (maanantai) ja tämä vastaa artikkelin nimeä, 4) risuaidan jälkeen sanan merkityksen selityksen linkkeineen (viikon ensimmäinen päivä) ja 5) sana-artikkelin lopussa ovat luokat, jotta sana-artikkeli löytyisi asianmukaisista luokista suomen sanat ja suomen kielen substantiivit.

Sana-artikkelin sijoittuminen: Sana-artikkelit laitetaan tiettyyn järjestykseen, kun samalla sivulla on useita sana-artikkeleita. Otsikko Kansainvälinen tulee aina ensimmäisenä. (Otsikon alla ovat esim. aakkoset, numerot, kielilyhenteet yms.) Sitten tulee Suomi ja sen jälkeen kaikki muut kielet aakkosjärjestyksessä kielen suomenkielisen nimen mukaan.

==Kansainvälinen==
==Suomi==
==Englanti==
==Ranska==
==Saksa==

Kattava malli ja ohje sana-artikkelin luomiseksi

Kirjoitetaan muokkausikkunaan seuraava teksti:

==Suomi==

===Substantiivi===
{{fi-subs|1|J}} (fi-subs luokittaa sanan automaattisesti, loppuosan numero ilmoittaa sanan taivutustyypin ja kirjain mahdollisen astevaihtelun)

# kiihkeä [[halu]] tehdä jotakin

====Käännökset====
{{kohta|1|kiihkeä halu tehdä jotakin|
*en: [[enthusiasm]], [[zest]], [[ardour]]/[[ardor]], [[fervour]]/[[fervor]]
*ranska: [[élan]] {{m}}
|loppu}}

==Englanti==

===Prepositio===
{{prepositio|en}}

# ''vastaa suomen [[illatiivi]]a'' (''vokaali + n'')
#:''I walked '''into''' the room.''
#::''Kävelin huonee'''seen'''.''
# ''vastaa suomen [[translatiivi]]a'' (''[[-ksi]]'')
#:''I translated it '''into''' Finnish.''
#::''Käänsin sen suome'''ksi'''.''
# ''to be into'' olla erittäin [[kiinnostunut]] jostakin
#:''I'm really '''into''' Shakespeare!''
#::''Olen erittäin '''kiinnostunut''' Shakespearen tuotanno'''sta'''!''

Edeltävä artikkeli näyttää muotoillen tulostettuna seuraavalta:

Suomi

Substantiivi

into (1-J)

kiihkeä halu tehdä jotakin

Käännökset

1. kiihkeä halu tehdä jotakin

englanti: enthusiasm, zest, ardour/ardor, fervour/fervor

ranska: élan m.

Englanti

Prepositio

into

vastaa suomen illatiivia (vokaali + n)
I walked into the room.
Kävelin huoneeseen.
vastaa suomen translatiivia (-ksi)
I translated it into Finnish.
Käänsin sen suomeksi.
to be ~ olla erittäin kiinnostunut jostakin
I'm really into Shakespeare!
Olen erittäin kiinnostunut Shakespearen tuotannosta!

Säännöt

Kielten järjestys: Otsikko Kansainvälinen tulee aina ensimmäisenä. (Otsikon alla ovat esim. aakkoset, numerot, kielilyhenteet yms.) Sitten tulee Suomi ja sen jälkeen kaikki muut kielet aakkosjärjestyksessä kielen suomenkielisen nimen mukaan.
Kielen nimi: Kielen suomenkieliset nimet kirjoitetaan otsikossa isolla alkukirjaimella.
Sanaluokka: Sanaluokka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
- Vaihtoehtoisia sanaluokkia ovat: adjektiivi, adverbi, interjektio, konjunktio, lyhenne, numeraali, partikkeli, postpositio, prefiksi, prepositio, pronomini, substantiivi, suffiksi, supistuma ja verbi. Erisnimet merkitään otsikolla "Erisnimi", vaikka ne kuuluvatkin substantiivien sanaluokkaan. Lyhenteet selitetään lyhyesti linkittämällä varsinaiseen sanaan, jota lyhenne tarkoittaa.
Sanarivi: Sanarivillä sana kirjoitetaan oikein mallineeseen aakkostettuna. Jos sanaan kuuluu kiinteästi artikkeli, artikkelia ei ole sivun nimessä, mutta se kirjoitetaan sanariville ennen mallinetta. (Esimerkiksi sivulla Alpes sanarivillä lukee: les Alpes.) Sanarivillä on myös
- sanan suku (katso Wikisanakirja:Aihekohtaiset mallineet),
- sanan perustaivutus tai taivutusohjeeseen vievä linkki (katso Wikisanakirja:Aihekohtaiset mallineet),
- muita kyseiselle kielelle ominaisia tietoja sulkeissa
  - esimerkiksi japanissa hiragana ja romanisaatio
  - tarkkeita: kreikassa pituusmerkit

Sanaselitys: Sanan jokaista merkitystä varten on oma rivinsä, joka alkaa #-merkillä. Kutsutaan myös sanaselitysriviksi. Selitys voi olla:

yksittäinen sana tai sanojen joukko, jossa ei ole taipuvaa verbiä (kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja loppuun ei tule pistettä)

imusolmukesyöpä: imukudoksesta, tavallisimmin imusolmukkeista lähtöisin oleva syöpä

vaillinainen virke eli virke, jossa ei ole täydellistä päälausetta (kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja loppuun ei tule pistettä: esim. virke, jossa on joka-alkuinen relatiivilause, muttei päälausetta, jossa olisi taipuva verbi)

kauha: varrellinen kuppi, jolla ammennetaan nesteitä tai muita hienojakoisia aineita

virkkeistä koostuva kappale (alkaa isolla alkukirjaimella ja loppuun tulee piste)

Selityksestä linkitetään vain keskeisimmät sanat. Selityksen eteen voi kirjoittaa yhteys-mallineella sanan tyylin tai käyttöyhteyden, mikäli sana ei ole normaalia yleiskieltä (esimerkiksi {{yhteys|k=fi|alatyyliä}} tai {{yhteys|k=fi|kemia}}) sekä selvennyksenä myös elatiivimuodossa (-sta/-stä) olevan sanan, jota käytetään luonteenomaisesti artikkelin sanan yhteydessä, esim. sivulla bellen "# (koirasta) haukkua". Tyyli tai käyttöyhteys kirjoitetaan aina rivin alkuun. Yhteys-mallineen ensimmäiseen sarakkeeseen k= tulee kielen kielitunnus tai kielen nimi perusmuodossa pienellä tai isolla alkukirjaimella (esim. {{yhteys|k=fi}} tai {{yhteys|k=suomi}}). Esimerkkilauseet tulevat selitysten alle #:-merkeillä alkaville riveille ja vieraskielisten sanojen esimerkkilauseiden suomennokset niiden perään viivalla erotettuna tai #::-merkeillä alkaville riveille. Esimerkkilauseet kirjoitetaan kursiivilla niin, että kyseinen sana lihavoidaan.

Jos esimerkkilausetta ei voi kääntää sellaisenaan sana sanalta niin että se kuulostaisi sujuvalta suomelta, voi toisiaan vastaavat lauseenosat alleviivata laittamalla merkki  alleviivattavan osan alkuun ja merkki  alleviivattavan osan loppuun.

Esimerkki:

==Englanti==

===Adjektiivi===
{{en-adj|more}}

# [[puolueellinen]]
#:''The newspaper gave a '''biased''' account of the incident.''
#::''Lehti kertoi tapahtumasta '''puolueellisesti'''.''

Edeltävä artikkeli näyttää muotoillen tulostettuna seuraavalta:

Englanti

Adjektiivi

biased (komparatiivi more biased, superlatiivi most biased)

puolueellinen
The newspaper gave a biased account of the incident.
Lehti kertoi tapahtumasta puolueellisesti.

Käännökset: Käännökset ovat sanaluokkakohtaisia ja niitä tehdään vain suomesta muihin kieliin – eli ei esimerkiksi englannista saksaan. Vieraan kielen nimen voi kirjoittaa kielikoodilla (esimerkiksi ”en”) tai suoraan (esimerkiksi ”englanti”). Kielet pannaan aakkosjärjestykseen ja luettelo kirjoitetaan mallineen {{kohta}} sisään. Katso tarkemmin Wikisanakirja:Käännökset.

Luokittelu: Luokittelun tarkoituksena on estää sanoja ”katoamasta”. Sana lisätään luokkaan kirjoittamalla sivun loppuun seuraavasti: [[Luokka:Suomen sanat]], [[Luokka:Englannin sanat]]. Sanoja voi lisätä myös aiheiden mukaan, esimerkiksi Luokka:Englannin kielen linnut.

Artikkelin syntaktinen kuvaus

Seuraavassa on suluissa kenttien nimet:

{{katso}} (sarakkeisiin sama sana eri diakriittisillä merkeillä (á, à, â, è, é, ê, ô, ä, ö, å, jne.) ja isoilla/pienillä kirjaimilla; kts. esim. celebre)
{{wikipedia}} (linkki aiheen Wikipedia-artikkeliin)

==(Kielen nimi isolla alkukirjaimella)==

===(Sanaluokka isolla alkukirjaimella)===
'''(sanarivi)'''
# (''(sanan tyyli tai aihealue)'') (sanaselitys)
#: ''(esimerkkilause)''

====Ääntäminen====

====Taivutus====

====Huomautukset====

====Etymologia====

====Käännökset====
{{kohta|1|(käännettävän sanan 1. merkitys tiiviisti)|
*(kielen nimi): [[(käännös)]]
|loppu}}

====Liittyvät sanat====
=====Rinnakkaiset kirjoitusasut=====
*(esim. alue, jossa sana kirjoitetaan seuraavalla tavalla): [[(kirjoitusasu)]] (''kirjoitusasun mahd. tyyli'') – jos kirjoitusasu on tyyliltään erilainen, tyyli kirjoitetaan sulkeisiin kahden heittomerkin sisälle
=====Rinnakkaismuodot=====
*(esim. alue, jossa sana esiintyy seuraavassa muodossa): [[(muoto)]] (''muodon mahd. tyyli'') – jos muoto on tyyliltään erilainen, tyyli kirjoitetaan sulkeisiin kahden heittomerkin sisälle
=====Synonyymit=====
*(''(sanaselitys, jolle seuraava on synonyymi)'') [[(synonyymi)]]
=====Vastakohdat=====
*(''(sanaselitys, jolle seuraava on vastakohta)'') [[(vastakohta)]]
=====Johdokset=====
*adjektiivit: [[(johdos)]], [[(johdos)]]
*substantiivit: [[(johdos)]], [[(johdos)]]
*verbit: [[(johdos)]], [[(johdos)]]
=====Yhdyssanat===== (tai '''englannin''' kohdalla: Yhdyssanat ja sanaliitot, jos mukana on sanaliittoja)
*[[(liittyvä sana)]]
=====Tästä johtuvat tytärkielten sanat=====
*kieli lyhenteellä (esim. ransk.) [[(tästä johtuva tytärkielen sana)]]
=====Lainat muissa kielissä=====
*kieli lyhenteellä (esim. suom.) [[(tästä lainattu toisen, ei suoraan lähisukua olevan kielen sana)]]
=====Yläkäsitteet=====
*[[(yläkäsite)]]
=====Vieruskäsitteet=====
*[[(vieruskäsite)]]
=====Alakäsitteet=====
*[[(alakäsite)]]
=====Osakäsitteet=====
*[[(osakäsite)]]
=====Kokonaiskäsitteet=====
*[[(kokonaiskäsite)]]

====Idiomit====
*''[[(sanonta)]]'' sanonnan merkitys suomeksi ja yleiskielellä

====Aiheesta muualla====
==Viitteet==

Sanaluokka kts. määritelmä edellä.

Sanaselitykset eri merkityksille kirjoitetaan omille riveilleen alkaen merkillä #. Sanan tyyli (esim. alatyylinen) tai aihealue (esim. matematiikka) voidaan kirjoittaa sanan selityksen eteen kursiivilla ja sulkeiden sisälle (). Tyylin ja/tai aihealueen voi myös laittaa käyttämällä mallinetta yhteys.

Taivutus-otsikkoa käytetään niiden sanojen sivuilla, jotka taipuvat paljon, mutta joille erillinen taivutusliite olisi turhan iso (esim. suomen substantiivit).

Huomautukset-otsikon alle kirjoitetaan sanan käyttöön liittyvät huomionarvoiset asiat.

Etymologia eli sanan alkuperä voidaan selvittää esim. seuraavasti:

yhdyssana sanoista ''[[X1]]'' ja ''[[X2]]'' (kts. malline ety)
''[[X1-]]'' + ''[[X2]]'' (kts. malline ety)
''[[X1]]'' + ''[[-X2]]'' (kts. malline ety)
kantakielen *X (kts. ety)
kieli Y:n ''[[X]]'' (kts. ety)
käännöslaina kieli Y:n sanasta ''[[X]]''

Käännökset eri merkityksille kirjoitetaan omiin alaosioihinsa.

Liittyvät sanat koskien eri merkityksiä kirjoitetaan omiin alaosioihinsa. Alaosioita: vaihtoehtoiset kirjoitusasut, vaihtoehtoiset muodot, synonyymit, vastakohdat, johdokset, yhdyssanat (tai yhdyssanat ja sanaliitot), yläkäsitteet, vieruskäsitteet, alakäsitteet, osakäsitteet ja kokonaiskäsitteet.

Idiomeja ovat sanonnat, sananlaskut, vertaukset yms. ja ne kirjoitetaan koko sana tummennettuna (esim. tuuli → tuulesta temmattu). Idiomeja ovat sanaparit (adjektiivi + substantiivi, adverbi + adjektiivi) tai lausekkeet (verbi + määre(et)), joiden merkitys on yleensä selvästi eri, kuin mitä sanat sellaisenaan tarkoittaisivat – hakata halkoja ei ole idiomi (sana tarkoittaa yleisesti pilkkomista, esim. hienoksi hakatut vihannekset), kun taas käydä päinsä on idiomi (käydä 'liikkua' + päinsä 'päitään käyttäen' → 'olla hyväksyttävää'). Katso esimerkit sivuilta käydä, alasti ja tuuli.

====Idiomit====
*''[[tuulesta temmattu|'''tuulesta''' temmattu]]'' keksitty, vailla perusteita tai todisteita oleva

Idiomit

tuulesta temmattu keksitty, vailla perusteita tai todisteita oleva

Viitteet: varsinkin etymologiaosiossa voi olla hyödyllisiä linkkejä sanojen etymologiasta kertoviin lähteisiin. Aivan artikkelin loppuun (mahdollisten muiden kielten sanojen jälkeen) ennen linkkejä muihin Wikisanakirjoihin tehdään kieliotsikon tasoinen eli kahden yhtäläisyysmerkin otsikko Viitteet, jonka alle laitetaan viitteet-malline.

==Viitteet==
{{viitteet}}

Viitteet

Linkittäminen toisiin sana-artikkeleihin

Lähinnä tulee linkittää sanaselityksen keskeisimmät sanat (esim. artikkelin imusolmukesyöpä selityksessä imukudoksesta, tavallisimmin imusolmukkeista lähtöisin oleva syöpä), synonyymit ja vastakohdat, käännökset ja käsiteltävän sanaan liittyvät sanat. Sana-artikkeleissa ei tule linkittää esim. kielen nimiä, yleisiä kielioppitermejä tai muita käsiteltävän sanan aihepiiriin kuulumattomia sanoja. Esimerkin sanoja (#:- tai #::-alkuisten rivien sanoja) ei pääsääntöisesti tule linkittää, paitsi jos johonkin sanoihin viittaaminen erityisesti voi selvittää käsiteltävän sanan merkitystä.

Myöskään sanaselityksissä käytettäviä suomen aivan yleisimpiä sanoja ei tule linkittää (olla, tehdä, tulla, konjunktiot), jos selitettävä sana ei ole aivan yhtä yleinen (esim. tekemisissä: olla tekemisissä jonkun/jonkin kanssa olla jollakulla vuorovaikutus suhde jonkun/jonkin kanssa (sosiaalinen, kaupallinen ym.)) tai se on esim. erikoisalan sanastoa.

Linkitystä pitää siis käyttää harkiten sellaisissa kohdissa, jotka auttavat lukijaa suoraan ymmärtämään käsiteltävää sanaa. Jos hän ei tunne jotakin muuta sanaa artikkelissa, hän voi aina etsiä sanaa kirjoittamalla sen sanakirjan hakukenttään.

Mallin kehittäminen

Mallin kehittämiseen liittyvät keskustelut tämän sivun keskustelusivulle! Laajan aiheen käsittelyyn voidaan myös luoda tälle sivulle alasivu ja linkittää tähän osioon käynnissä olevaksi keskusteluksi.

Arkistoidut alkuvaiheen keskustelut (ei ole tarkoitus muokata):

Käynnissä olevat keskustelut:

Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli/Termit ja lyhenteet