äänielin
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]äänielin
- (anatomia, fysiologia) vain selkärankaisilla ja niveljalkaisilla esiintyvä elin, jolla muodostetaan ääniä. Ihmisen äänielin on kurkunpää siellä sijaisevine tärkeine ääntöelimineen.
- Pään ontelot, rintaontelo, kieli ja huulet tukevat äänielintä ääntä muodostettaessa.
- Yleensä nisäkkäiden äänielimet ovat periaatteeltaan samantapaiset kuin ihmisen ääntöelimet. Muilla selkärankaisilla tavallinen äänen syntypaikka on kurkunpää ja siihen liittyvät resonaattorina toimivat rakenteet kuten henkitorvi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈæːniˌelin/
- tavutus: ää‧ni‧e‧lin
Etymologia
[muokkaa]yhdyssana sanoista ääni ja elin
Käännökset
[muokkaa]1. elin, jolla muodostetaan ääni
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- äänielin Kielitoimiston sanakirjassa