Viipurin konepaja

Viipurin konepaja 1890-luvulla

Viipurin konepaja oli Viipurissa 1861 toimintansa aloittanut konepaja. Konepaja toimi Pantsarlahden kaupunginosassa vuosina 1864-1939 sekä edelleen Neuvostoliiton ja Venäjän aikana eri nimellä. Yritys tunnettiin myös nimellä Wiborgs Mekaniska Verkstad, Aktiebolaget.

Historia

Yritys perustettiin vuonna 1861 ja se valmisti esimerkiksi maatalouskoneita, ajoneuvoja, lukkoja ja nauloja. Vuonna 1864 yhtiö myytiin osakeyhtiölle, jonka eräänä osakkaana oli Hackman & Co. Yhtiöstä tuli sittemmin Viipurin Konepaja Oy. Konepajalle valmistui uusi valimo vuonna 1867. Vuonna 1869 rakennettiin iso telakka, höyrykattilatehdas, laituri ja suuri nosturi laivateollisuuden vahvistamiseksi. Yrityksen tuotteena oli tässä vaiheessa pääosin höyrylaivat. Se oli alansa johtava teollisuusyritys Suomessa, mutta ajautui ahdinkoon 1883. Tällöin sen vuokrasi E. Filemon Gallén. Hänellä oli jo vuodesta 1875 ollut ollut oma konepaja talossaan (Fredrikinkatu 14) Viipurissa.

Gallénin kuoltua vuonna 1893 konepaja teki vararikon ja se jaettiin kahtia. Gallénin poika insinööri Jalmar Gallén lunasti osan tehtaasta konepajaksi, jonka erikoisalana oli höyrylaivojen rakentaminen. Vuonna 1899 Viipurin konepaja siirtyi belgialaisen yhtiön omistukseen, joka laajensi yritystä merkittävästi.

Konepajan toiminta lakkasi vararikkoon 1908. Toiminta jatkui kuitenkin keskeytyksen jälkeen, sillä vielä 1930-luvun alussa Viipurin Konepaja ja Laivatelakka ilmoitti valmistavansa höyrykattiloita ja höyrykoneita.

Viipurin konepaja oli Gottfried Strömbergin ohella merkittävä suomalaisen sähköteknisen teollisuuden uranuurtaja. Se valmisti generaattoreita, moottoreita ja muuntajia. Myös höyrykoneiden ja -laivojen valmistajana telakka on ollut erittäin merkittävä.

Vuonna 1909 yritys aloitti paperikoneiden rakentamisen ja toimitti ensimmäisen Suomessa valmistetun paperikoneen Kissakosken paperitehtaalle Hirvensalmelle. Myös Leppäkosken ja Myllykosken tehtailla oli Viipurin konepajan valmistamia paperikoneita. Viipuri jouduttiin luovuttamaan sodan jälkeen ja yrityksen toiminta siinä muodossa päättyi siihen. Nykyäänkin Viipurin konepajan rakentamia laivoja on sisävesillä käytössä useita kymmeniä. Suuri osa Suomen teräsrunkoisista höyrylaivoista on rakennettu kyseisellä telakalla. Näitä ovat esimerkiksi S/S Salama ja S/S Hurma. Viipurin konepaja oli toimittanut myös Imatrankosken turistiköysiradan, joka oli toiminnassa vuosina 1872-1883.

Tuotteet

Yrityksen toiminta oli jaettu kolmeen pääliiketoiminta-alueeseen: Konepaja, kattilapaja ja laivavarvi.

Konepaja

• Höyrykoneet
• Paperikoneet

Myllykosken paperitehdas, Paperikone PKI ja Paperikone PKIII

Kissakosken paperitehdas, Paperikone

Kangaskosken paperitehdas, Paperikone

Loimijoen paperitehdas, Paperikone

Tuokslahden paperitehdas, Paperikone

Leppäkosken paperitehdas, Paperikone PKIII

Viipurin Konepaja on valmistanut myös muita Suomeen toimitettuja paperikoneita 1900-luvun alussa.

• Höyrykoneita
• Pumppuja
• Turbiineja
• Lokomobiileja
• Lokomotiiveja
• Nostorainoja
• Voimansiirtolaitoksia
• Varusteita
• Sahoja
• Jää- ja jäähdytyskoneita

Kattilapaja

• Höyrykattiloita
• Tulisijoja
• Neste- ja kaasusäiliöitä
• Silta- ja kattorakenteita

Laivavarvi

• Höyrylaivoja
• Ruoppaajia
• Laivatelakoita
• Lotjia
• Elevaattoreita

Lähteet

• Konepajayrittäjät^{[vanhentunut linkki]}
• Suomen Höyrykoneyhdistys^{[vanhentunut linkki]}
• Viipurin Konepajalla rakennettu laiva S/S Salama (Arkistoitu – Internet Archive)
• Viipurin Konepajalla rakennettuja laivoja