Verensokeri
Verensokeri tarkoittaa veren glukoosipitoisuutta, jonka mittausyksikkönä käytetään mmol/l eli millimoolia litrassa.
Normaali paastoverensokerin eli 12 tunnin paastoamisen jälkeen mitatun veren glukoosipitoisuus on välillä 3,5–6,0 mmol/l. Paastoverensokerin taso laskee normaalisti puolesta tunnista kahteen tuntia ruokailun jälkeen arvoon 5–8 mmol/l. Pitkäaikaisen sokerin viitearvot ovat 4–6 % eli 20–42 mmol/mol[1].
Verensokerin säätely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hiilihydraattipitoisen ruoan nauttiminen alkaa nostaa verensokeria 15–30 minuutin kuluttua aterioinnin alkamisesta. Nesteen mukana nautittu hiilihydraatti nostaa verensokeria nopeammin kuin kiinteä ravinto.[2]
Ravinnon hiilihydraattiyhdisteet hajoavat ruoansulatuksessa monosakkarideiksi. Ne imeytyvät verenkiertoon. Elimistö muuttaa kaikki monosakkaridit glukoosiksi. Verestä glukoosi siirtyy soluun solukalvon kantajaproteiinin avulla. Viinin nauttiminen aterialla saattaa hidastaa verensokerin kohoamista monen tunnin ajaksi[3].
Kun verensokeri on korkea esimerkiksi aterian jälkeen, haimasta vapautuu insuliini-nimistä hormonia, joka varastoi glukoosia glykogeeniksi maksaan ja lihaksiin. Kun verensokeri on matala, haima erittää glukagonia, joka pilkkoo glykogeenia glukoosiksi verenkiertoon.
Veren glukoosipitoisuus nousee ja laskee yleensä aterian jälkeisen kahden tunnin aikana. Ruokailu aiheuttaa osalle ihmisistä tämän lisäksi merkittävän verensokerin laskun perustason alapuolelle 2–4 tuntia aterianjälkeisen verensokeripiikin jälkeen, millä on aterianjälkeistä verensokeripiikkiä suurempi ruokahalua kiihdyttävä vaikutus. Ihmiset, joilla tätä esiintyy runsaimmin, nauttivat päivittäin keskimäärin yli 300 kaloria muita enemmän.[4]
Verensokerin säätelyn on tapana heiketä ihmisen ikääntyessä, minkä vuoksi diabetekseen sairastumisen riski kasvaa[5].
Hyperglykemia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veren liian suurta glukoosipitoisuutta kutsutaan hyperglykemiaksi. Jos verensokeri on pitkiä aikoja liian korkealla tasolla, verisuonet alkavat vaurioitua[6].
Verensokeri kohoaa diabeteksessa helposti viitearvojen yläpuolelle insuliinin erityksen vähenemisen tai sen vaikutuksen heikentymisen vuoksi. Myös stressi nostaa verensokeria, koska se lisää adrenaliinin ja kortisolin eritystä.[7]
Hypoglykemia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esimerkiksi diabeteslääkkeiden yliannostelu[8] tai vakava aliravitsemustila[9] saattavat aiheuttaa veren glukoosipitoisuuden laskun liian alas, mitä kutsutaan hypoglykemiaksi.
Reaktiivinen hypoglykemia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reaktiivinen hypoglykemia johtuu siitä, että haima tuottaa liikaa insuliinia reagoidessaan ruuan kohottamaan verensokeriin[10]. Tila johtuu tavallisesti siitä, että ihminen on nauttinut runsaasti nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja kuten esimerkiksi vaaleaa leipää tai paljon sokeria tai sisältävää ruokaa. Verenkiertoon nopeasti imeytyvä glukoosi nostaa terävästi veren insuliinipitoisuutta, minkä vuoksi verensokeri ylikorjautuu ruokailua edeltävän tason alle.[11]
Hypoglykemian oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hypoglykemia vaikuttaa yksilöllisesti ihmisen toimintakykyyn. Tavallisimmat oireet ovat nälän tunne, ärtymys, päänsärky, väsymys ja keskittymisvaikeudet sekä ajattelun, muistamisen ja ymmärtämisen vaikeutuminen. Jos verensokeri laskee edelleen, voi ilmaantua vapinaa, sydämentykytystä, kylmänhikisyyttä, kalpeutta, suun ympäryksen ja huulten pistelyä, näköhäiriöitä ja puheen puuroutumista. Toimintakyky katoaa yleensä kokonaan verensokerin laskiessa arvoon 1,5 tai vieläkin alemmas, mutta toisille riittää jo verensokerin laskeminen tasolle 2,5 mmol/l.[12] Hypoglykemia saattaa aiheuttaa myös heikotusta[13].
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koholla oleva verensokeri saattaa vaurioittaa verisuonia, munuaisia, silmiä ja hermostoa sekä kalkkeuttaa suuria valtimoita aiheuttaen sydänsairauksia, aivohalvauksia ja dementiaa[14]. Monet tutkijat ajattelevat, että Alzheimeriin liittyvä beta-amyloidin muodostuminen muistille tärkeisiin aivojen osiin saisi alkunsa huonoista elintavoista johtuvista verensokerin muutoksista[15].
Reaktiivinen hypoglykemia saattaa aiheuttaa väsymystä, lihomista ja diabetesriskin kasvua[16].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mikä on pitkäaikainen sokeri? Puhti. 25.6.2018. Viitattu 22.3.2020.
- ↑ How Soon After Ingestion of Food Does Blood Sugar Rise? Healthy Eating | SF Gate. Arkistoitu 14.6.2021. Viitattu 14.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Does Wine Help or Harm People with Diabetes? EndocrineWeb. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Why some of us are hungry all the time ScienceDaily. Viitattu 21.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Juntunen, Katri. 2003. Rye Bread and Glucose and Insulin in Healthy Adults. Kuopion yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Kuopio. 93 s. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:951-781-353-8
- ↑ Älä pelkää lisäsairauksia, estä ne Diabetesliitto. Viitattu 22.3.2020.
- ↑ Pidä verensokeri tasaisena, niin jaksat etkä liho Hyvä Terveys. 11.5.2018. Viitattu 25.11.2020.
- ↑ S Kalra, JJ Mukherjee, S Venkataraman, G Bantwal, S Shaikh, B Saboo: Hypoglycemia: The neglected complication. Indian Journal of Endocrinology and Metabolism, 2013, 17. vsk, nro 5, s. 819–834. PubMed:24083163 doi:10.4103/2230-8210.117219 ISSN 2230-8210 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hypoglycemia - Symptoms and causes Mayo Clinic. Arkistoitu 12.12.2024. Viitattu 2.9.2018.
- ↑ K Stuart et al.: Postprandial reactive hypoglycaemia: varying presentation patterns on extended glucose tolerance tests and possible therapeutic approaches. Case Reports in Medicine, 2013. PubMed:23424590 doi:10.1155/2013/273957 ISSN 1687-9627 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Alhainen verensokeri (hypoglykemia) Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää hypoglykemiasta Diabeteslehti. 30.1.2015. Viitattu 22.3.2020.
- ↑ Pitkäaikaisen sokerin mittaus Puhti. Viitattu 22.3.2020.
- ↑ Veren sokerointi seis! Hyvä Terveys. 15.1.2016. Viitattu 25.11.2020.
- ↑ Alzheimer – aivojen diabetes? yle.fi. Viitattu 20.2.2020.
- ↑ Annina Vainio HS: Tässä on viisi tutkittua syytä, miksi kauraa kannattaa syödä – ”Loistokamaa kaikin puolin” Helsingin Sanomat. 3.7.2019. Viitattu 15.10.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mustajoki, P.: Milloin verensokeri on normaali? Hyvät Terveys.