Venäjän liberaalidemokraattinen puolue
| Venäjän liberaalidemokraattinen puolue | |
|---|---|
| ЛДПР — Либерально-демократическая партия России | |
|
|
|
| Perustettu | 18. huhtikuuta 1992 |
| Parlamenttiryhmän johtaja | Leonid Slutski |
| Johto |
|
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | oikeisto |
| Toimisto |
 Moskova, Venäjä |
| Osoite | Basmannií Pereulok 1, 107045 Moskova |
| Äänenkannattaja | Venäjän kansalle |
| Jäsenmäärä | 297 345 (2019) |
| Värit |
Kulta, sininen, vaaleansininen |
| Liittoneuvosto |
3 / 170 |
| Valtioduuma[1] |
23 / 450 |
| Alueparlamentit |
320 / 3 982 |
| Nuorisojärjestö | LDPR:n nuoret |
| Kotisivu |
www |
Venäjän liberaalidemokraattinen puolue (ven. Либерально-демократическая партия России, Liberalno-demokratitšeskaja partija Rossii, lyh. ЛДПР, LDPR) on Venäjän federaatiossa toimiva poliittinen puolue, joka on perustettu vuonna 1989 Neuvostoliiton liberaalidemokraattisen puolueen nimellä. Puolueen puheenjohtajana toimi sen perustamisesta saakka Vladimir Žirinovski kuolemaansa asti. Nykyinen puheenjohtaja on Leonid Slutski.
LDPR kuvaa itseään liberaaliseksi demokraattiseksi puolueeksi. Puoluetta on kuvattu myös "räyhäkansalliseksi" ja sen perustajan ja johtajan fanaattis-populistiset lausunnot ovat herättivät 1990-luvulla huomiota ulkomaillakin.
Puolueen tavoitteisiin kuuluu revansismi, entisten neuvostotasavaltojen uudelleen liittäminen Venäjään, Venäjän liittovaltiosysteemin kumoaminen viidestätoista nimitettyjen kuvernöörien hallitsemasta provinssista koostuvalla järjestelmällä, kuolemanrangaistus terrorismista ja murhasta, ei-perinteisten ja fanaattisten uskonlahkojen kieltäminen sekä kommunismin ja marxismin vastustaminen.
Epäliberaali puolue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolueen ohjelma sanoo puolueen tavoittelevan demokratiaa ja sosiaaliliberalismia. Kuitenkin länsimaissa katsotaan laajalti, että puolue on epäliberaali[2][3][4][5][6] ja sitä pidetään yleisesti äärinationalistisena puolueena.[7][8] Puolueen itsensä mukaan sen päävastustajat ovat liberaali Jabloko sekä kommunistinen Venäjän kommunistinen puolue.
Puolueen synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entinen NKP:n politbyroon jäsen Aleksandr Jakovlev väittää puolueen olevan NKP:n ja KGB:n yhteisprojekti. Muistelmissaan Jakovlev kertoo, että KGB:n johtaja Vladimir Kriuzhkov esitteli tämän "nukkepuoluehankkeen" tapaamisessaan Mihail Gorbatšovin kanssa ja informoi tätä puoluejohdon valikoimisesta. Jakovlevin mukaan puolueen nimen keksi KGB-kenraali Philipp Bobkov. Bobkov tosin sanoo vastustaneensa tätä "Zubatov-tyyppistä nukkepuoluetta, joka on KGB:n kontrollissa ja ohjailee tiettyjen sosiaalisten ryhmien mielenkiintoa ja tuntemuksia".[9]
Menestys vaaleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Presidentinvaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Venäjän presidentinvaali 1991 (Žirinovski) - 8 %
- Venäjän presidentinvaali 1996 (Žirinovski) - 5,8 %
- Venäjän presidentinvaali 2000 (Žirinovski) - 2,7 %
- Venäjän presidentinvaali 2004 (Malyškin) - 2,02 %
- Venäjän presidentinvaali 2008 (Žirinovski) - 9,5 %
- Venäjän presidentinvaali 2012 (Žirinovski) - 6,2 %
- Venäjän presidentinvaali 2018 (Žirinovski) - 5,65 %
- Venäjän presidentinvaali 2024 (Slutski) - 3,24 %
Duuman vaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Venäjän duuman vaalit 1993 - 22.92 %, 64 edustajaa
- Venäjän duuman vaalit 1995 - 11.18 %, 51 edustajaa
- Venäjän duuman vaalit 1999 - 5.98 %, 17 edustajaa
- Venäjän duuman vaalit 2003 - 11.45 %, 36 edustajaa
- Venäjän duuman vaalit 2007 - 8,14 %, 40 edustajaa
- Venäjän duuman vaalit 2011 - 11.67 % 56 edustajaa
- Venäjän duuman vaalit 2016 - 13,14 %, 39 edustajaa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Venäjä toimintaympäristönä, Yhteiskunta ja hallinto, Puoluejärjestelmä, AMK-kurssimateriaalia
- Venäläistutkija Arkadi Moshes: Rodinan nousi duumaan on vaarallinen ilmiö, UPI
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Фракции duma.gov.ru. Venäjän valtioduuma. Viitattu 28.12.2018. (venäjäksi)
- ↑ Serge Schemann: The Russian Vote: Man in the News -- Vladimir Volfovich Zhirinovsky; Muscovite With Bravado. The New York Times 14.12.1993
- ↑ Weigle, Marcia: Russia's Liberal Project: State-Society Relations in the Transition from Communism, s. 289. Penn State Press, 1.11.2010. ISBN 978-0-271-04363-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.9.2024). (englanniksi)
- ↑ Norris, Pippa: Radical Right: Voters and Parties in the Electoral Market, s. 74. Cambridge University Press, 22.8.2005. ISBN 978-1-139-44642-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.9.2024). (englanniksi)
- ↑ March, Luke: The Communist Party in Post-Soviet Russia, s. xviii. Manchester University Press, 2002. ISBN 978-0-7190-6044-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.9.2024). (englanniksi)
- ↑ Brzezinski, Zbigniew & Sullivan, Paige Bryan: Russia and the Commonwealth of Independent States: Documents, Data, and Analysis, s. 163. M.E. Sharpe, 1997. ISBN 978-1-56324-637-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.9.2024). (englanniksi)
- ↑ Moscow Diary: Campaign circus BBC News. 20.11.2007. Viitattu 12.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Putin names new governor of restive Russian region hit by protests Reuters. 20.7.2020. Viitattu 12.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Aleksandr Jakovlev: Time of darkness. Moskova 2003. ISBN 5-85646-097-9, s. 574. (ven. Яковлев А. Сумерки. Москва: Материк 2003 г.). Kirjassa on virallinen kopio dokumentista, jolla LDPR:n käynnistämisen rahoitus (3 miljoonaa ruplaa) annettiin NKP:n varoista
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Venäjän puolueet | |
|---|---|
| Valtioduumassa edustetut puolueet |
|
| Alueparlamenteissa edustetut puolueet |
|
| Muut rekisteröidyt puolueet |
|
| Lakkautetut puolueet | |