Vaalisalaisuus
Vaalisalaisuudella tarkoitetaan äänestäjän oikeutta antaa äänensä vaaleissa siten, että kukaan ei saa tietää, ketä tai mitä hän äänesti. Käytännössä tämä toteutetaan yleensä suljetulla lippuäänestyksellä. Äänestäjä kirjoittaa näkösuojan tarjoavassa äänestyskopissa valintansa paperiselle äänestyslipulle, jossa ei ole äänestäjän nimeä, ja omakätisesti pudottaa lipun suljettuun uurnaan. Kun uurnassa olevia ääniä myöhemmin lasketaan, niitä ei enää voida yhdistää yksittäisiin äänestäjiin.
Tarkoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalisalaisuudella pyritään siihen, että äänestäjät voivat vapaasti äänestää oman tahtonsa mukaisesti: äänestäjän ei tarvitse välittää uhkailuista tai sosiaalisesta painostuksesta. Vaalisalaisuus ehkäisee myös äänten ostamista ja myymistä, sillä äänen ostaja ei voi varmistua siitä, miten äänestäjä todellisuudessa äänesti.
Vaalisalaisuuden loukkaamista pidetään eräänä vaalivilpin muotona.
Laki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen laki varjelee vaalisalaisuutta. Vaalilain 82 § Vaalisalaisuuden turvaaminen pienillä äänestysalueilla määrittelee:
»Jos äänestysalueella on 63 §:n mukaisesti hyväksyttyjä vaalikuoria vähemmän kuin 50 tai jos voidaan perustellusti arvioida, että äänestysalueella äänestää vaalipäivänä vähemmän kuin 50 henkilöä, kunnan keskusvaalilautakunnan on määrättävä, että äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä.
Jos voidaan perustellusti arvioida, että äänestysalueella äänestää ennakkoon ja vaalipäivänä yhteensä vähemmän kuin 50 henkilöä tai jos perustellusta syystä vaalisalaisuuden turvaaminen muutoin sitä edellyttää, kunnan keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen vaalipäivää määrättävä ja muissa kuin kunnallisvaaleissa vaalipiirilautakunnalle ilmoitettava, että äänestysalueen ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet sekä jonkin toisen äänestysalueen tai joidenkin toisten äänestysalueiden ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet lasketaan yhdessä. Tällöin kyseisten äänestysalueiden vaalilautakunnat eivät suorita vaalipäivän äänten alustavaa laskentaa, vaan toimittavat äänestysliput alustavaa laskentaa varten keskusvaalilautakunnalle.»
(Vaalilaki 82 § Vaalisalaisuuden turvaaminen pienillä äänestysalueilla[1])
Ongelmakohtia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ruotsia koskeva kappale. |
Suljetun lippuäänestyksenkin käytännön toteutuksessa voi olla piirteitä, jotka heikentävät vaalisalaisuutta. Esimerkiksi Koreassa Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä vuoden 1946 vaaleissa oli käytössä kaksi uurnaa, toinen puolueen ehdokkaan "puolesta" ja toinen "vastaan" äänestämistä varten. Näin viranomaiset saattoivat tarkkailla, miten kukakin äänesti. Harva uskalsi äänestää vastaan: viralliset ehdokkaat saivat 97 % äänistä.[2]
Suomessa ehdokaskohtaisten äänimäärien ilmoittaminen äänestysalueittain voi johtaa vaalisalaisuuden heikkenemiseen silloin kun ehdokas on saanut joltain äänestysalueelta vain vähän ääniä. Suomen oikeusministeriön mukaan vaalisalaisuuden heikkeneminen merkitsee kuitenkin vähemmän kuin läpinäkyvyys ja avoimuus.[3]
Ruotsissa eri puolueita äänestetään eri äänestyslipuilla.[4][5] Äänestyslipun valitessaan äänestäjä tulee samalla paljastaneeksi, mitä puoluetta aikoo äänestää.[6] Muun muassa Euroopan unionin komissio ja parlamentti ovat arvostelleet Ruotsin poikkeuksellista äänestysmenettelyä. Vaalisalaisuus otetaan Ruotsissa käyttöön mahdollisesti tammikuusta 2019 alkaen.[7] Voimassa olevan hallitusmuodon mukaan vaalit ovat Ruotsissa salaiset.[8]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskan vuoden 1795 valtiosäännön 31. pykälässä säädettiin, että kaikki vaalit tapahtuvat salaisella lippuäänestyksellä (scrutin secret).[9]
1800-luvun Englannissa oli äänten ostaminen hyvin yleistä. Maanomistajat saattoivat myös kontrolloida äänestäjien valintoja varsinkin sellaisissa vaalipiireissä, joissa oli hyvin vähän äänestäjiä (rotten boroughs). Vuonna 1872 säädetty salainen lippuäänestys vähensi näitä epäkohtia huomattavasti.[10]
Suomen ensimmäisissä yleisissä eduskuntavaaleissa 1907 otettiin käyttöön salainen lippuäänestys. Vaalisalaisuus määrättiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilain 38. pykälässä.[11] Nykyisin säännökset vaalisalaisuudesta ovat vaalilaissa sekä perustuslain 25. pykälässä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vaalilaki 82 § Vaalisalaisuuden turvaaminen pienillä äänestysalueilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Andrei Lankov: From Stalin to Kim Il Song: the formation of North Korea, 1945-1960, s. 34–35. New Brunswick, New Jersey: Rutgers University Press, 2002. (englanniksi)
- ↑ Kuntavaaleissa vaalisalaisuus on vaarassa 29.10.2012. Nelosen uutiset. Viitattu 14.11.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ About voting in 2010 Valmyndigheten. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Political parties and ballot papers Valmyndigheten. Viitattu 6.4.2011.
- ↑ Fråga från EU kommission till Sverig silc.se. 2006. Viitattu 5.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Förslaget: Valhemlighet införs i januari 2019 Fria Tider. 29.8.2018. Viitattu 30.8.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Kungörelse (1974:152) om beslutad ny regeringsform (3 kap. 1 §) riksdagen.se. Viitattu 30.8.2018.
- ↑ Constitution du 5 fructidor an III fr.wikisource.org. 22.8.1795. Viitattu 22.9.2008. (ranskaksi)
- ↑ Fabrice Lehoucq: Electoral Fraud: Causes, Types, and Consequences. Annual Review of Political Science, 2003, 6. vsk, s. 233-256. (englanniksi)
- ↑ Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki finlex.fi. 20.7.1906. Arkistoitu 7.1.2007. Viitattu 22.9.2008.