Siirry sisältöön

Vaalikampanja

Wikipediasta
Vaalikampanjointia Suomessa.

Vaalikampanja on järjestäytynyt yritys voittaa vaalit tai pyrkiä virkaan. Kampanjalla tarkoitetaan kytkeytynyttä sarjaa operaatioita jonkin halutun tavoitteen saavuttamiseksi.[1] Vaalikampanjan aikana ehdokkaat tai puolueet kilpailevat äänistä vaaleissa.[2]

Vaalikampanjoihin kuuluu muun muassa vaalijulisteiden ripustaminen, tapahtumien järjestäminen ja ehdokkaiden osallistuminen keskustelutilaisuuksiin ja väittelyihin. Lisäksi ehdokkaita asettaneet puolueet pystyttävät tiedotustelineitä, joissa jaetaan muun muassa tarroja, esitteitä ja nimilappuja. Kampanjalla kannustetaan ehdokkaan tai puolueen kannattajia sekä päättämättömiä äänestäjiä osallistumaan vaaleihin ja äänestämään tiettyjä ehdokkaita.[2]

Kampanjointityypit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalikampanjat voidaan jakaa suoraan ja epäsuoraan kampanjointiin. Suoraan kampanjointiin kuuluvat avoimet keskustelut, julkisilla paikoilla olevat tiedotustelineet sekä kansalaisten ja ehdokkaiden välinen henkilökohtainen yhteydenpito.[2]

Epäsuoraan kampanjointiin kuuluvat joukkotiedotusvälineiden käyttö, osallistuminen televisiokeskusteluihin, radio- tai lehtihaastattelut, esitteet ja vaalijulisteet sekä internetin ja sosiaalisten verkostojen käyttäminen.[2]

Kampanjoinnin trendit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 vaalikampanjoissa korostui yhä enemmän verkossa tapahtuva luonne. Sosiaalista mediaa käytettiin ensisijaisesti nuorempien äänestäjien houkuttelemiseksi. Se auttoi myös puolueita ja ehdokkaita saavuttamaan erilaisia tavoitteita. Näitä kanavia käytettiin puolueiden ja ehdokkaiden asemointiin niin sanotun ”infotainmentin” kautta, eli kampanjatietojen esittämiseen viihdyttävällä tavalla.[2]

Vaalikampanjoissa on korostunut yhä enemmän ammattimaistuminen. Kampanjastrategioiden kehittämisessä ja toteuttamisessa käytetään suuria mainostoimistoja. Olennainen piirre on myös kampanjan henkilökohtaistuminen. Aikaisemmin kampanjan keskiössä olivat puolueet, mutta nykyisin tärkeimmät toimijat ovat itse ehdokkaat.[2]

  1. Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 196. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
  2. a b c d e f Election Campaign POLYAS Election Glossary. Viitattu 26.3.2025. (englanniksi)