Tommaso Traetta
Tommaso Michele Francesco Saverio Traetta (30. maaliskuuta 1727 Bitonto – 6. huhtikuuta 1779 Venetsia) oli italialainen säveltäjä. Hän oli Niccolò Jommellin tavoin Christoph Willibald Gluckin edeltäjä oopperan uudistajana 1700-luvulla.[1]
Traetta opiskeli Napolissa ja toimi vuosina 1758–1765 Parman herttua Filipin musiikkimestarina. Vuosina 1765–1768 hän johti Venetsian Conservatorio dell'Ospedalettoa, ja vuosina 1768–1775 hän johti Venäjällä Katariina Suuren hovin musiikkielämää.[1]
Oopperasäveltäjänä Traetta hylkäsi selkeän erottelun resitatiivin ja aarian välillä. Hänen resitatiiveissaan on usein emotionaalista voimaa, ja hänen aariansa usein edeltävät draamallisia tapahtumia sen sijaan että keskeyttäisivät sen. Orkesterille Traetta antoi totuttua suuremman roolin. Gluckin tavoin hän usein sijoitti kuoro-osuuksia suoremmin tapahtumien keskelle. Hän hyödynsi usein myös baletillista ainesta. Kaikkiaan Traettan tuotantoon kuuluu 48 oopperaa, joiden joukossa ovat Sofonisba (1762) ja Ifigenia in Tauride (1763). Hän sävelsi myös Stabat Materin ja oratorion Salomone (1768).[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tommaso Traetta Britannica
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
