Tiikerinhäntäkuusi
| Tiikerinhäntäkuusi | |
|---|---|
 Tiikerinhäntäkuusimetsää Yamanakakon kylässä |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Alaheimo: | Piceoideae |
| Suku: | Kuuset Picea |
| Laji: | torano |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Tiikerinhäntäkuusi (Picea torano, syn. Picea polita) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon, kuusten (Picea) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on ainavihanta puu, joka voi kasvaa 30 metriä korkeaksi ja rinnankorkeusläpimitaltaan noin metrin paksuiseksi. Kaarna on harmaanruskeaa, syväuurteista ja hilseilevää. Lehtinä olevat neulaset ovat syvänvihreitä, kovia, tasapaksuja ja teräväkärkisiä. Joidenkin mukaan tiikerinhäntäkuusen neulaset ovat kaikista kuusilajeista teräväkärkisimmät. Neulasten pituus on 15–20 mm ja halkaisija noin 2 mm. Poikkileikkaukseltaan neulaset ovat nelikulmaisia ja niissä on jokaisella sivulla ilmarakojuova. Tiikerinhäntäkuusi on yksikotinen ja se kukkii touko–kesäkuussa. Hedekävyt ovat lieriömäisiä ja punavioletteja. Emikävyt ovat roikkuvia, ellipsoidin- tai munanmuotoisia, 7–10 cm pitkiä ja halkaisijaltaan 4–4,5 cm. Emikävyt ovat aluksi vihreitä, mutta muuttuvat lokakuulla kypsyessään ruskeiksi. Siemenet ovat mustanruskeita, noin 6 mm pitkiä ja 3 mm leveitä. Siementen lenninsiivet ovat ruskeita ja noin 13 mm pitkiä sekä 7 mm leveitä.
Tiikerinhäntäkuusi kasvaa kosteassa mereisessä ilmastossa, jossa vuotuinen sadanta on yli 1000 mm ja talvet ovat kylmiä sekä lumisia. Laji muodostaa joskus puhtaita yksilajisia metsiköitä, mutta useimmiten se kasvaa muiden puulajien seassa. Yleensä tiikerinhäntäkuusi kasvaa yhdessä nikkonpihdan, japaninlehtikuusen, japaninpunamännyn, idänselkovan sekä koivujen, vaahteroiden, pyökkien, tammien ja Prunus-suvun lajien kanssa. Tiikerinhäntäkuusta tavataan luontaisena Japanissa Honshūn, Shikokun ja Kyūshūn saarilla. Honshūn saarella lajia tavataan saaren keskiosien valtamerenpuoleisilla rannikoilla eli Fukushiman prefektuurista länteen. Tiikerinhäntäkuusta kasvaa Japanissa vuoristoissa yleensä 600–1700 metrin korkeudessa vulkaanisella maaperällä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Gymnosperm Database: Picea torano (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Katsuki, T. & Farjon, A.: Picea torano IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Tiikerinhäntäkuusi (Picea polita)
- iNaturalist: Picea polita
- UniProt: Taxonomy – Picea torano (englanniksi)
- American Conifer Society: Picea torano / Tiger-tail spruce (englanniksi)
- Trees and Shrubs Online: Picea polita (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Picea torano (englanniksi)
- Flora of China: Picea torano (englanniksi)