Tero Pitkämäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tero Pitkämäki
Henkilötiedot
Syntynyt19. joulukuuta 1982 (ikä 41)
Suomi Ilmajoki, Suomi
Uran tiedot
Pituus 195 senttimetriä
Laji keihäänheitto
Seura Seinäjoen Seudun Urheilijat
Kilpauran kesto 2003–2019
Valmentaja Hannu Kangas
Saavutukset
Ennätykset Keihäs 800 g: 91,53 m (Kuortane 2005)

Tietolaatikko päivitetty 13. elokuuta 2015

Aiheesta muualla
www.teropitkamaki.com
Mitalit
Osaka 2007
Osaka 2007
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Peking 2008 keihäänheitto
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Osaka 2007 keihäänheitto
Hopeaa Hopeaa Moskova 2013 keihäänheitto
Pronssia Pronssia Peking 2015 keihäänheitto
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Göteborg 2006 keihäänheitto
Pronssia Pronssia Barcelona 2010 keihäänheitto
Pronssia Pronssia Zürich 2014 keihäänheitto

Tero Kristian Pitkämäki (s. 19. joulukuuta 1982 Ilmajoki) on suomalainen uransa päättänyt keihäänheittäjä, olympiamitalisti, maailmanmestari ja moninkertainen arvokisamitalisti. Pitkämäen ennätys on 26. kesäkuuta 2005 Kuortaneella heitetty 91,53 metriä.

Seuratasolla Pitkämäki edustaa Seinäjoen Seudun Urheilijoita.[1] Hänen valmentajanaan toimii Hannu Kangas. Myös Jan Železný on valmentanut Pitkämäkeä. Železný liittyi mukaan Pitkämäen valmennusryhmään vuonna 2011 Daegun MM-kilpailuiden jälkeen, mutta yhteistyö heidän välillään päättyi vuoden 2013 aikana.[2][3][4][5]

Pitkämäki valittiin vuoden eurooppalaiseksi miesyleisurheilijaksi vuonna 2007.[6] Hän on ensimmäinen kyseisen tunnustuksen saanut suomalainen.[7][8] Pitkämäki on valittu myös kolme kertaa Suomen Urheilugaalassa Vuoden urheilijaksi.[9]

Pitkämäki on menestynein suomalainen keihäänheittäjä arvokisamitaleiden määrällä mitattuna.[10]

Urheilu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki kiinnostui keihäänheitosta kahdeksanvuotiaana suomalaisten menestyttyä vuoden 1991 MM-kisoissa. MM-kisojen jälkeen hän meni heittämään yhdeksänvuotiaiden kisaan ja voitti sen kymmenen metrin erolla toiseksi tulleeseen, mikä motivoi kilpailuhenkistä Pitkämäkeä.[11] Tosissaan Pitkämäki alkoi kilpailla keihäänheitossa myöhemmin, kun hän päätti lopettaa siihen asti päälajinaan pitämänsä hiihdon. 15-vuotiaaksi saakka Pitkämäkeä valmensi hänen isänsä Esko Pitkämäki, jonka jälkeen valmennusvastuun otti Hannu Kangas.[12] Pitkämäen isä jatkoi kuitenkin ravintovalmentajana.[13] Vuonna 2011 ilmoitettiin Jan Železnýn liittymisestä Pitkämäen valmennustiimiin.[14]

Ensimmäisen kerran Pitkämäki heitti keihästä yli 80 metriä Kalevan kisoissa 2003 saavuttaessaan hopeaa tuloksella 80,45. Kesällä 2004 80 metrin ylityksiä tuli useampia parhaan tuloksen ollessa Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla heitetty 84,64. Pitkämäki voitti myös Suomen mestaruuden ja oli Ateenan olympialaisissa paras suomalainen yleisurheilija sijoittuessaan keihäänheiton finaalissa kahdeksanneksi.[15]

Kausi 2005

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkämäki Helsingin Grand Prix’ssä heinäkuussa 2005. Hän voitti kilpailun yli 85-metrisellä heitolla.

Kesän 2005 tulostavoitteekseen Pitkämäki asetti tuloksen 87,50. Tavoite ylittyi reilusti jo kauden neljännessä kilpailussa 26. kesäkuuta Kuortaneen juhannuskisoissa, joissa Pitkämäki heitti maailman kärkituloksen 91,53. Nykykeihään kaikkien aikojen tilastossa Pitkämäki oli yhdeksäs 90 metrin ylittäjä ja nousi tilastoissa kuudenneksi. Suomen tilastoissa hän nousi Aki Parviaisen (93,09) jälkeen toiseksi.

Kesän Kultainen liigan osakilpailuista Pitkämäki voitti neljä, oli kerran toinen ja kerran kolmas. 1. heinäkuuta 2005 kesän ensimmäisessä kultaisen liigan osakilpailussa Pariisissa Pitkämäki voitti keihäskilpailun (85,95) ollen näin ensimmäinen suomalaisvoittaja Kultaisen liigan historiassa. Hän voitti myös Zürichissä (88,71 m), Oslossa – heitettyään 90,54-metrisen heiton – sekä Berliinissä tuloksella 89,32. Roomassa tuloksena oli 2. sija 84,87 metrin tuloksella. Brysselin osakilpailussa sijoitus oli kolmas tuloksella 85,90.

Helsingin MM-kilpailuissa Tero Pitkämäki sijoittui neljänneksi tuloksella 81,27.[16] Hän oli vaikeissa olosuhteissa käydyn kilpailun yksi suurimmista ennakkosuosikeista, mutta omaksi ja kotiyleisön pettymykseksi jäi mitalisijojen ulkopuolelle.

IAAF:n yleisurheilufinaalissa Monacossa Pitkämäki otti voiton 91,33 metriä kantaneella heitollaan, joka oli myös kisaennätys.

Kausi 2006

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 2006 tulostavoitteeksi Pitkämäki asetti 95 metriä.[17] Kautensa hän avasi toukokuussa Seinäjoella heittäen siellä parhaallaan 88,41. Kesäkuun alussa Pitkämäki sijoittui kolmanneksi Kultaisen liigan avauskilpailussa Oslossa tuloksella 86,34. Kilpailukauttaan hän jatkoi Joensuussa, jossa hän heitti 89,52. Kauden neljännessä kilpailussaan, Kuortaneen juhannuskisoissa, Pitkämäki ylitti 90 metriä heitettyään 91,11. Pitkämäki voitti myös ensimmäisenä suomalaisena keihäänheittäjänä Euroopan cupin superliigassa lajinsa tuloksella 85,30. Näin ollen hänestä tuli kautta aikojen viides suomalainen miesurheilija, joka on pystynyt voittoon Euroopan cupin pääsarjassa. Kauden toisen Kultaisen liigan osakilpailun Pariisissa Pitkämäki voitti tuloksella 89,07. Kolmannessa osakilpailussa Pitkämäki heitti 88,19 ja sijoittui toiseksi.

Kalevan kisoissa Jyväskylässä Pitkämäki voitti Suomen mestaruuden tuloksella 88,17, joka oli samalla Kalevan kisojen ennätys ja Jyväskylän Harjun stadionin kenttäennätys.[18] Elokuussa hän saavutti Göteborgin EM-kilpailuissa ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa sijoituttuaan hopealle tuloksella 86,44.[19]

Kausi 2007

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osakan MM-kisojen keihäänheiton kärkikolmikko

Kesällä 2007 Pitkämäki voitti Pariisin Kultaisen liigan osakilpailun kolmantena vuotena peräkkäin tuloksella 89,70.

Kultaisen liigan Rooman osakilpailussa 13. heinäkuuta Pitkämäki heitti kolmannella heittokierroksella pahasti ohi sektorista ja keihäs osui ranskalaista pituushyppääjää Salim Sdiriä kylkeen. Aluksi Sdirin kerrottiin selvinneen tapauksesta lievin vammoin, mutta tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että keihäs oli osunut muun muassa Sdirin oikeaan munuaiseen ja maksaan.[20] Pitkämäki kertoi päättäneensä jatkaa kilpailua onnettomuuden jälkeen, koska hänelle ilmoitettiin, ettei Sdiri ollut saanut vakavia vammoja. Ranskan television haastattelussa Sdiri arvosteli Pitkämäkeä Kultaisen liigan miljoonan dollarin voittopalkinnon ajattelemisesta turman uhrin hengen sijasta.[21]

Rooman kilpailun jälkeen Pitkämäki kilpaili Lapinlahdella 22. heinäkuuta, jossa hän heitti 91,23 ja viidennen kerran urallaan yli 90 metriä. Lappeenrannan Kalevan kisoissa Pitkämäki voitti neljännen Suomen mestaruutensa tuloksella 89,43, joka oli samalla uusi Kalevan kisojen ennätys ja Kimpisen kentän kenttäennätys.[22] Kalevan kisojen ennätystä Pitkämäki oli parantanut jo keihään karsinnassa heittäessään 88,67.

Osakan MM-kilpailuissa 2. syyskuuta 2007 Pitkämäki voitti keihäänheiton maailmanmestaruuden tuloksella 90,33 metriä.[23] Ennen viimeistä suoritustaan hän oli jo ehtinyt varmistaa kultamitalin toisen kierroksen 89,16 metriä kantaneella heitollaan. Maailmanmestaruuden ansiosta hän sai 60 000 Yhdysvaltain dollarin palkinnon,[24] minkä lisäksi Seinäjoen kaupunki palkitsi hänet 10 000 euron palkkiolla.[25]

Lokakuussa 2007 Euroopan yleisurheiluliitto EAA valitsi Pitkämäen vuoden 2007 parhaaksi miesyleisurheilijaksi Euroopassa.[26]

Kausi 2008

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2008 Pitkämäki voitti Kultaisen liigan osakilpailun Berliinissä tuloksella 85,20, Roomassa kauden parhaallaan 87,70 ja Brysselissä tuloksella 85,82. Lisäksi hän sijoittui toiseksi Zürichin ja kolmanneksi Oslon osakilpailuissa. Kalevan kisoissa hän sai hopeaa heitettyään 82,28.[27]

Pekingin olympialaisissa 2008 Pitkämäki saavutti pronssia tuloksella 86,16 metriä. Hän jäi kilpailun voittajasta Andreas Thorkildsenista hieman yli neljä metriä.[28] IAAF:n yleisurheilufinaalissa hän sijoittui kolmanneksi tuloksella 81,64.[27]

Kausi 2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki voitti kesällä 2009 Kultaisen liigan osakilpailun Berliinissä tuloksella 86,53, Oslossa heitettyään 84,63 ja Brysselissä tuloksella 86,23. Lisäksi hän oli toinen Rooman ja Pariisin osakilpailuissa.[27] Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa hän voitti ykkösliigan kilpailun Bergenissä heitettyään 86,78.[29] Kauden parhaansa 87,79 hän heitti Lapinlahden eliittikisoissa heinäkuun lopulla. Kalevan kisoissa hän sai pronssia.[27]

Pitkämäki sairastui kuumeeseen ja korvakipuun juuri ennen Berliinin MM-kilpailujen karsintakilpailua. Hän sijoittui loppukilpailussa toipilaana viidenneksi tuloksella 81,90.[30] IAAF:n yleisurheilufinaalissa hän oli toinen tuloksella 84,09.[27]

Kausi 2010

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki voitti kesällä 2010 Tukholmassa käydyn Timanttiliigan osakilpailun tuloksella 84,41.[31] Hän sijoittui Timanttiliigan kilpailuissa toiseksi Lausannessa, Pariisissa ja Brysselissä sekä kolmanneksi New Yorkissa ja Lontoossa.[27] Barcelonan EM-kilpailuissa hän saavutti pronssia viidennen kierroksen heitollaan 86,67.[32] Kalevan kisoissa Pitkämäki sijoittui ensimmäiseksi heitettyään toisella kierroksella tuloksen 85,19.[33]

Kausi 2011

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki aloitti kauden sijoittumalla Dohan Timanttiliigan kilpailussa kolmanneksi. Hän voitti 15. toukokuuta Shanghain Timanttiliigan kilpailun kauden parhaallaan 85,33.[27] Juhannuksena käydyissä Kuortaneen eliittikisoissa hän jäi (karsintoja lukuun ottamatta) ensimmäisen kerran alle 80 metrin vuoden 2004 jälkeen.[34] Laboratoriokokeissa selvisi, että hän oli sairastanut mykoplasmaa.[35] Hän karsiutui loppukilpailusta Daegun MM-kilpailuissa.[36]

Kausi 2012

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäkeä käytettiin näkyvästi Helsingin EM-kilpailuiden 2012 mainonnassa. Pari viikkoa ennen kisoja Suomen Urheiluliitto päätti kuitenkin vähentää merkittävästi tai lopettaa hänen käyttämisensä EM-mainonnan johtotähtenä. Kevään aikana Pitkämäki ei ollut kyennyt kertaakaan heittämään yli 80 metrin kilpailuheittoa ja oli epävarmaa, valittaisiinko häntä lainkaan mukaan Suomen EM-joukkueeseen.[37] Pihtiputaan Keihäskarnevaaleilla hän heitti 83,87 ylittäen 80 metrin rajan ensimmäistä kertaa yli vuoteen.[38] Tulos oikeutti kilpailun voittoon. Keihäskarnevaalien jälkeen SUL:n hallitus valitsi Pitkämäen mukaan Helsingin EM-kisoihin, joissa hän selviytyi karsinnoista loppukilpailuun tuloksella 80,66.[39][40] EM-finaalissa Pitkämäen paras heitto kantoi 74,89 metriä, ja hänen sijoituksensa oli 11.[41] Kuortaneen Eliittikisoissa 22. heinäkuuta Pitkämäki heitti kauden parhaansa 84,90 voittaen kilpailun.[42] Lontoon olympiakisoissa 2012 Pitkämäki sijoittui viidenneksi tuloksella 82,80.[43] Tukholman timanttiliigassa elokuussa 2012 Pitkämäki voitti heitettyään 86,98, joka oli hänen paras tuloksensa kolmeen vuoteen. Hän voitti myös Zürichin timanttiliigan kilpailun. Ruotsi-ottelussa Pitkämäki voitti keihään tuloksella 86,86.

Kausi 2013

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2013 Pitkämäki heitti Shanghaissa maailmantilaston kärkituloksen 87,60, jonka Vítězslav Veselý rikkoi heinäkuussa 87,68 metrin heitollaan.[44][45] Pitkämäen edellinen yli 87 metrin keihäskaari oli vuodelta 2009.[44] Kesäkuussa Pitkämäki joutui leikkaukseen, jonka syynä olivat kylkiluuvamma ja revennyt vatsalihas.[46] Hän aikoi jättää Kalevan kisat väliin mutta teki lopulta taustahenkilöidensä kanssa päätöksen osallistua niihin, jotta voisi varmistella valintaansa Moskovan MM-kilpailuihin.[47] Kalevan kisoissa Pitkämäki vei mestaruuden tuloksella 85,70,[48] ja hänet valittiin mukaan MM-joukkueeseen.[49] Pitkämäki saavutti MM-kisoissa hopeaa tuloksella 87,07, jääden vain kymmenen senttiä Vítězslav Veselýn voittoheitosta.[50] 25. elokuuta Pitkämäki heitti Bad Köstritzin kutsukilpailussa Saksassa maailman kärkitulokseksi 89,03 metriä.[51] Syyskuun alussa hän osallistui kolmeen eri kilpailuun viikon sisällä. Ensin tiistaina 3. syyskuuta hän voitti Zagrebissa järjestetyn kilpailun tuloksella 86,36.[52] Sitten perjantaina 6. syyskuuta Pitkämäki oli Timanttiliigan viimeisen osakilpailun ykkönen 87,32 metrin heitollaan,[53] ja sunnuntaina 8. syyskuuta hän voitti Ruotsi-ottelun keihäskilpailun tuloksella 86,38.[54]

Kausi 2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiviikkona 11. kesäkuuta 2014 aiemmin samalla viikolla isäksi tullut Pitkämäki voitti Timanttiliigan osakilpailun Oslossa tuloksella 84,18.[55] Toiseksi tullut Julius Yego jäi hänestä ainoastaan yhden senttimetrin päähän.[56] Muutama päivä myöhemmin sama kaksikko muodosti kärkiparin Lahden Eliittikisoissa, kun Pitkämäki voitti kilpailun 85,48-metrisellä neljännen kierroksen heitollaan.[57] Kesäkuun lopulla Paavo Nurmen kisoissa Turussa Pitkämäki voitti keihäskilpailun tuloksella 85,89.[58] Heinäkuun alussa hän sijoittui toiseksi Timanttiliigan osakilpailussa Pariisissa heitettyään ensimmäisellä heitollaan 86,63 metriä.[59] Ennen Zürichin EM-kilpailuja Pitkämäki oli useita viikkoja kilpailutauolla nivusvaivan takia.[60] Zürichissa hän kuitenkin selvitti karsinnan ensimmäisellä 81,48 metriä kantaneella heitollaan ja saavutti lopulta EM-pronssia loppukilpailussa syntyneellä tuloksella 84,40.[60][61] Elokuun lopulla heitetyssä Timanttiliigan keihäsfinaalissa Pitkämäen paras heitto kantoi 85,12 metriä, ja hän sijoittui kolmanneksi. Timanttiliigan kokonaiskilpailussa Pitkämäki oli toinen Thomas Röhlerin jälkeen.[62]

Kausi 2015

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkämäki Timanttiliigan osakilpailussa Dohassa toukokuussa 2015.

Vuonna 2015 Pitkämäki avasi keihäskautensa 15. toukokuuta Timanttiliigan osakilpailussa Dohassa, missä hän heitti maailman kauden kärkituloksen 88,62 metriä.[63] Toukokuun lopulla hän sijoittui Ostravassa järjestetyssä Kultainen piikkari -kilpailussa kolmanneksi 83,96 metrin heitolla.[64] Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Pitkämäki osallistui Roomassa ja Birminghamissa käytyihin Timanttiliigan osakilpailuihin, joissa hän sijoittui neljänneksi ja viidenneksi tuloksilla 82,72 ja 83,72.[65][66] Birminghamissa kauden kärkitulos siirtyi Pitkämäeltä Julius Yegon nimiin tämän heitettyä 91,39 metriä.[66]

Joukkueiden EM-kisoissa 21. kesäkuuta 2015 Pitkämäki heitti 84,44 metriä ja otti keihään lajivoiton yli viiden metrin erolla seuraavaan heittäjään. Pitkämäki kuvaili keliolosuhteita hankaliksi sivuvastaisen, vasemmalta puhaltaneen tuulen takia.[67] Neljä vuorokautta myöhemmin hän voitti Turussa Paavo Nurmi Gamesin keihäskilpailun tuloksella 89,09 metriä.[68] Timanttiliigan Lausannen osakilpailussa 9. heinäkuuta Pitkämäen paras heitto kantoi 87,44 metriä, ja hän sijoittui kolmanneksi.[69] Kahdeksan päivän kuluttua hän voitti Monacon osakilpailun tuloksella 88,87 m.[70]

Kalevan kisoissa 2015 Pitkämäki saavutti hopeamitalin tuloksella 87,82 metriä.[71] Kuortaneen eliittikisoissa 8. elokuuta hän oli kolmas heitettyään parhaalla heitollaan 85,84 metriä.[72] 26. elokuuta, Pitkämäki saavutti Pekingin MM-kilpailuissa 2015 uransa seitsemännen arvokisamitalin sijoituttuaan pronssille tuloksella 87,64.[73][74] Tero Pitkämäelle historiallisen seitsemännen arvokisamitalin tuonut pronssiheitto oli myös ehdolla Suomen Urheilugaalan Vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2015.[75] Lisäksi Pekingin pronssin myötä Pitkämäestä tuli ensimmäinen keihäänheittäjä, joka on voittanut yleisurheilun MM-kilpailuissa kaikenvärisiä mitaleita.[76] Kultamitalin hän sai Osakassa 2007 ja hopeaa Moskovassa 2013.[76]

Brysselissä 11. syyskuuta 2015 järjestetyn Timanttiliigan viimeisen osakilpailun Pitkämäki voitti heittämällä 87,37 metriä, ja samalla keihäänheiton kokonaiskilpailu ratkesi kahdella pisteellä hänen edukseen.[77] Näin Pitkämäestä tuli ensimmäinen Timanttiliigan lajikohtaisen kokonaiskilpailun voittoon yltänyt suomalainen urheilija. Voiton myötä hänelle annettiin palkintorahoina kokonaiskilpailun voitosta 37 000 euroa.[77][78] Pitkämäki päätti kautensa Suomi–Ruotsi-maaotteluun, jossa hän voitti keihäskilpailun tuloksella 84,42 metriä.[79]

Kausi 2016

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2015 Suomen Olympiakomitea valitsi Pitkämäen Rion olympialaisiin.[80] 10. toukokuuta 2016 hän joutui nivusleikkaukseen, jossa vasemman reiden lähentäjälihas operoitiin.[81] Pitkämäki avasi kautensa Lapinlahden eliittikisoissa 19. kesäkuuta heittämällä kauden kotimaisen kärkituloksen 84,24 m.[82]

Amsterdamin EM-kisoissa 2016 Pitkämäki ei päässyt loppukilpailuun heitettyään karsinnassa tuloksen 80,52 metriä.[83] Oulun Kalevan kisoissa Pitkämäki voitti Suomen-mestaruuden tuloksella 82,05 m. Rion olympialaisissa Pitkämäki heitti keihäänheiton karsinnassa tuloksen 79,56 metriä ja karsiutui finaalista.[84]

Pitkämäki voitti vuonna 2016 Eliittikisasarjan kokonaiskilpailun. Voitto varmistui 27. elokuuta Lappeenrannan eliittikisoissa, joissa Pitkämäki voitti miesten keihäskilpailun tuloksella 86,13 metriä.[85]

Kausi 2017

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisestä kaudesta poiketen kesää 2017 edeltäneellä harjoituskaudella Pitkämäki ei joutunut käymään leikkauksessa. Hän aloitti kautensa 5. toukokuuta Timanttiliigan osakilpailulla Dohassa.[86] Siellä hänen vähimmäistavoitteenaan oli MM-kisojen tulosrajan 83 metrin ylittäminen.[87] Dohassa Pitkämäki heitti tuloksen 84,26 metriä ja sijoittui neljänneksi.[88] Timanttiliigan osakilpailussa Roomassa 8. kesäkuuta hän puolestaan sijoittui viidenneksi heitettyään parhaalla yrityksellään 83,84 metriä.[89] Paavo Nurmen kisoissa Turussa 13. kesäkuuta Pitkämäki oli viides tuloksella 83,95 ja neljä päivää myöhemmin Kuortaneen eliittikisoissa kolmas tuloksella 83,17 metriä.[90][91]

Yleisurheilun joukkueiden EM-kilpailuiden Ykkösliigassa Pitkämäki otti keihäänheitossa lajivoiton tuloksella 88,27 metriä,[92] ja samalla vuodesta 2017 tuli 13. perättäinen vuosi, jonka aikana hän on heittänyt yli 85 metrin keihästuloksen.[93] Kilpailu heitettiin 25. kesäkuuta Vaasassa Kaarlen kentällä.[94] Seuraavana viikonloppuna Pitkämäki osallistui Timanttiliigan Pariisin osakilpailuun, jossa hän oli neljäs 85,34 metrin heitolla.[95]

Kalevan kisat 2017 käytiin Pitkämäen kotikentällä Seinäjoella.[86] Pitkämäki voitti kisoissa kahdeksannen Suomen mestaruutensa tuloksella 82,80 metriä.[96] Orimattilan Tähtikisoissa 29. heinäkuuta hän oli kolmas tuloksella 81,96.[97]

Lontoon MM-kisoissa Pitkämäki sijoittui viidenneksi tuloksella 86,94. Pitkämäki itse, sekä valmentaja Hannu Kangas pitivät kesän toiseksi ja kolmanneksi pisimmät kaaret tuonutta kilpailua onnistumisena, joka ei ainakaan kallista vaakaa lopettamisen puolelle.[98]

Pitkämäki sijoittui Zürichin Timanttiliigan kilpailussa kolmanneksi tuloksella 86,57. Hän voitti Lappeenrannan Eliittikilpailun tuloksella 85,56 ja Suomi–Ruotsi-maaottelun keihäskisan Tukholmassa tuloksella 80,28.[27]

Pitkämäki valittiin joulukuussa 2017 elokuussa 2018 pidettäviin yleisurheilun EM-kisoihin Berliiniin[99], mutta hän ilmoitti heinäkuun alussa 2018 ettei lähde kisoihin loukkaantumisen vuoksi.[100]

Kausi 2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki aloitti kauden 2018 Vantaalla 26.5.2018 järjestetyissä Kultainen keihäs -kilpailuissa. Pitkämäki sijoittui kilpailuissa toiseksi pisimmän heiton kannettua 82,64 m. Pitkämäki heitti kilpailussa neljä yli 80 metrin heittoa.[101] Seuraavan kerran Pitkämäki kisaili Paavo Nurmi Games -tapahtumassa 5.6.2018. Pitkämäen pisin heitto oli 82,41 metriä ja se oikeutti kilpailun viidenteen sijaan. Viimeisellä heitolla Pitkämäen tukijalka antoi periksi ja Pitkämäki loukkaantui.[102] Myöhemmin todettiin, että Pitkämäen polvesta oli mennyt eturistiside poikki ja kausi päättyi näihin kisoihin. Pitkämäen polvi leikattiin Seinäjoella 6.8.2018.[103]

Kausi 2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki kertoi joulukuussa 2018 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa jatkavansa uraansa ja pitävänsä päätähtäimenään Dohan MM-kisoja[104]. Myöhemmin 9. elokuuta hän kuitenkin ilmoitti, että jalan ominaisuudet eivät ole palautuneet riittävälle tasolle ja että hän ei tavoittele pääsyä MM-kisoihin. Samalla Pitkämäki totesi jättävänsä kauden 2019 todennäköisesti kokonaan väliin.[105] Lokakuussa 2019 hän ilmoitti lopettavansa keihäänheittouransa.[106][107]

Uran jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäestä julkaistaan vuoden 2020 syyskuussa Tammen kustantama, Keijo Leppäsen kirjoittama elämäkertakirja Keihäsmies.[108]

Tammikuussa 2020 Pitkämäki aloitti työt start-up-yritys Leadoo Marketing Technologiesin aluejohtajana.[109]

Syksyllä 2020 Pitkämäki aloittaa Kuortaneen urheiluopistolla valmentajan ammattitutkinnon suorittamisen.[110]

Pitkämäki aloitti vuoden 2021 alussa Suomen Urheiluliiton keihäänheiton toisena lajivalmentajana Petteri Piirosen ohella.[111] Hän kuitenkin ilmoitti syyskuussa irtisanoutuvansa vuoden 2022 lopussa, vaikka pestin oli määrä kestää vuoden 2024 loppuun saakka.[112]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkämäki valmistui sähköinsinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta vuonna 2006.[113] Hänen avopuolisonsa on seitsenottelija Niina Kelo. He rakensivat talon Ilmajoelle kunnan lahjoittamalle tontille. Pariskunnalla on kolme lasta.[114][115][116] Vanhin lapsista, poika, heittää myös keihästä ja heitti toukokuussa 2022 7-vuotiaiden epävirallisen maailmanennätyksen.[117]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaat tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
10 parhaan tuloksen keskiarvo 90,40
  • 91,53 (1) Kuortane 26.6.2005 (2005 kk)
  • 91,33 (1) Monaco 10.9.2005
  • 91,23 (1) Lapinlahti 22.7.2007
  • 91,11 (1) Kuortane 24.6.2006
  • 90,54 (1) Oslo 29.7.2005
  • 90,33 (1) Osaka 2.9.2007
  • 89,70 (1) Pariisi 6.7.2007
  • 89,52 (1) Joensuu 11.6.2006
  • 89,43 (1) Lappeenranta 5.8.2007
  • 89,32 (1) Berliini 4.9.2005

Kausien parhaat heitot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pitkämäen haave harjoitustauosta jää toteutumatta Aamulehti.fi. 15.6.2015. Alma Media. Arkistoitu 26.7.2015. Viitattu 18.7.2015.
  2. ↑ Pitkämäki pestasi Zeleznyn Daegussa Yle. 8.9.2011. Yle. Viitattu 18.7.2015.
  3. ↑ Pitkämäki kiskaisi Etelä-Afrikassa 86,40 HS.fi. 16.3.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 27.7.2015. Viitattu 18.7.2015.
  4. ↑ Zelezny enää sivustajaseuraaja Pitkämäelle Iltalehti.fi. 16.3.2013. Alma Media. Viitattu 18.7.2015.
  5. ↑ Pitkämäki keräsi ihailevia katseita Ilkka.fi. 28.9.2013. I-Mediat Oy. Viitattu 18.7.2015.
  6. ↑ European Athlete of the Year and Rising Star Awards Nominations for 2011 All-Athletics.com. 12.9.2011. ELITE Ltd. Viitattu 9.7.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Pitkamaki – European athlete of year Times of Malta. 7.10.2007. Allied Newspapers Limited. Viitattu 9.7.2017. (englanniksi)
  8. ↑ a b Pitkämäki and Vlasic are the 2007 European Athletes of the Year iaaf.org. 7.10.2007. International Association of Athletics Federations. Viitattu 14.4.2016. (englanniksi)
  9. ↑ a b Pitkämäen arvokisaheitto kantoi jälleen Vuoden urheilijaksi yle.fi. 12.1.2016. Yleisradio Oy. ”Tero Pitkämäki on valittu kolmatta kertaa Vuoden urheilijaksi. Pitkämäki heitti Pekingin MM-kisoissa pronssia.” Viitattu 12.1.2016.
  10. ↑ Sipilä, Antti-Jussi: Helsingin MM-kisojen pettymys teki Pitkämäestä arvokisamenestyjän – "Se oli myrkkytilanne" yle.fi. 5.11.2015 kello 15.19 (päivitetty kello 15.20). Yleisradio Oy. ”Pitkämäki on menestynein suomalainen keihäänheittäjä arvokisojen mitaleilla laskettuna. Hän on ollut arvokisoissa palkintokorokkeella seitsemän kertaa.” Viitattu 20.12.2017.
  11. ↑ Tero Pitkämäki innostui keihäänheittoon Tokion 1991 kaksoisvoiton ansiosta – nuorille kivien ja lumipallojenkin heittely on tärkeää, mestari korostaa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 14.8.2021.
  12. ↑ Esko Pitkämäen tunnelmat ”mitä parhaammat” Iltalehti.fi. 2.9.2007. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 18.7.2015.
  13. ↑ Peking 2008: Tero Pitkämäki iltalehti.fi. Viitattu 13.1.2016.
  14. ↑ Jan Zelezny Pitkämäen valmentajaksi! MTV Sport. 8.9.2011. Viitattu 5.8.2015.
  15. ↑ Keihäskomeetta Tero Pitkämäki - pähkinänkuoressa yle.fi. 23.8.2008 kello 17.00 (päivitetty 22.12.2009 kello 15.25). Yleisradio Oy. ”Aikuisten parissa ura käynnistyi neljä vuotta sitten Ateenan olympiakisoissa, jossa hän oli Suomen paras yleisurheilija kahdeksannella tilallaan.” Viitattu 20.12.2017.
  16. ↑ Tero Pitkämäki heitti neljänneksi MM-kisoissa Kaleva.fi. 10.8.2005 kello 22.00 (päivitetty 11.8.2005 kello 12.50. Kaleva Oy. ”Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki sijoittui neljänneksi Helsingin MM-kisoissa keskiviikkona. Pitkämäki heitti kisassa tuloksen 81,27.”
  17. ↑ Pitkämäki: Mahdollisuudet 95 metrin heittoon MTV Sport. 5.1.2006. Viitattu 5.8.2015.
  18. ↑ Kalevan kisat – Tero Pitkämäki heitti Kalevan kisojen ennätyksen Juoksukoulu.fi. 24.7.2006. Viitattu 5.8.2015.
  19. ↑ Pitkämäki avasi EM-hopealla Suomen mitalitilin MTV.fi. 9.8.2006 kello 21.46 (päivitetty kello 23.15). MTV Oy. Viitattu 20.12.2017.
  20. ↑ Sdirin vammat luultua vakavampia keihästurmassa MTV Sport. 16.7.2007. Viitattu 5.8.2015.
  21. ↑ Sdiri: Pitkämäki ajatteli vain rahaa MTV Sport. 24.7.2007. Viitattu 5.8.2015.
  22. ↑ Tero Pitkämäki mestariksi tuloksella 89,43 MTV Sport. 5.8.2007. Viitattu 5.8.2015.
  23. ↑ Pitkämäki heitti keihään MM-kultaa MTV.fi. 2.9.2007 kello 13.16 (päivitetty kello 20.35). MTV Oy. Viitattu 20.12.2017.
  24. ↑ Pitkämäelle 44 000 euroa keihäsmestaruudesta MTV.fi. 2.9.2007 kello 19.08 (päivitetty 20.36). MTV Oy. ”Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF maksaa Osakan MM-kisojen mestareille 60 000 Yhdysvaltain dollaria, joka on lähes 44 000 euroa.” Viitattu 20.12.2017.
  25. ↑ Salomaa, Tomi: Seinäjoki juhlii Teroa Iltalehti.fi. 1.10.2007 kello 11.34. Alma Media Suomi Oy. ”Seinäjoki luovuttaa tilaisuudessa Pitkämäelle "kiitoksena" MM-kullasta 10 000 euron sekin.” Viitattu 20.12.2017.
  26. ↑ Pitkämäki Vuoden mie­sy­lei­sur­hei­li­ja Euroopassa 5.10.2007. Kaleva. Viitattu 29.5.2015.
  27. ↑ a b c d e f g h Tero Pitkämäki Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  28. ↑ Keihäspronssia tuliaisina Pekingistä Elävä arkisto. 5.1.2009. Yle. Viitattu 5.8.2015.
  29. ↑ Suomen yleisurheilijat nousivat Superliigaan! Yle Urheilu. 21.6.2009. Viitattu 5.8.2015.
  30. ↑ Lehtisaari, Matti: Toipilas Pitkämäki taipui viidenneksi keihäsfinaalissa Yle Urheilu. 23.8.2009. Viitattu 18.7.2015.
  31. ↑ Pitkämäki päihitti Thorkildsenin ja voitti! MTV Sport. 6.8.2010. Viitattu 5.8.2015.
  32. ↑ Pitkämäelle keihään EM-pronssi - Thorkildsen otti omansa Yle Urheilu. 31.7.2010. Viitattu 5.8.2015.
  33. ↑ Tero Pitkämäki palasi Suomen mestariksi Iltasanomat.fi. 8.8.2010. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 5.8.2015.
  34. ↑ Evilä, Thorkildsen ja Korpela loistivat Kuortaneen Vattenfall Eliittikisoissa Yleisurheilu.fi. 25.6.2011. Arkistoitu 22.7.2015. Viitattu 18.7.2015.
  35. ↑ Tero Pitkämäellä ollut mykoplasma Yle Urheilu. 8.8.2011. Viitattu 5.8.2015.
  36. ↑ Pitkämäki: Tässä on syvemmän analyysin paikka
  37. ↑ Hänninen, Petri: SUL poistamassa Pitkämäkeä EM-mainonnasta Yle.fi. 12.6.2012. Yle. Viitattu 12.6.2012.
  38. ↑ Pitkämäki voittoon ja 13 sentin päähän EM-kisapaikasta Yle Urheilu. Viitattu 17.6.2012.
  39. ↑ Lund, Sakari: Mannio, Pitkämäki ja Ruuskanen EM-kisoihin Yle.fi. 18.6.2012. Yle. Viitattu 18.6.2012.
  40. ↑ Karttunen, Anu: Pitkämäki jätti hirmukaaret finaaliin Yle.fi. 27.6.2012. Yle. Viitattu 29.6.2012.
  41. ↑ Lehtisaari, Matti: Pitkämäki: Ei mitään hyvää heitoissani Yle.fi. 28.6.2012. Yle. Viitattu 29.6.2012.
  42. ↑ Pitkämäen hermot rautaa - ratkaisi viimeisellä heitolla Yle Urheilu. Viitattu 22.7.2012.
  43. ↑ Keihäsfinaalissa jättiyllätys - Ruuskanen olympiapronssille!
  44. ↑ a b Pitkämäki Shanghain ykkönen kauden kärkituloksella Kaleva.fi. 18.5.2013. Viitattu 13.1.2016.
  45. ↑ Karttunen, Anu: Vesely vei Pitkämäeltä maailmantilaston kärkituloksen Yle.fi. 19.7.2013. Yle. Viitattu 29.7.2013.
  46. ↑ Pitkämäki joutuu leikkaukseen – yli kuukauden huili MTV Sport. 15.6.2013. Viitattu 5.8.2015.
  47. ↑ Rahjola, Anne & Korpela, Mirva: Pitkämäki ei halunnut jättää kisapaikkaa jossittelun varaan Yle.fi. 24.7.2013. Yle. Viitattu 29.7.2013.
  48. ↑ a b Lehtisaari, Matti: Pitkämäeltä vakuuttava näyttö – 85,70 Vaasassa Yle.fi. 28.7.2013. Yle. Viitattu 29.7.2013.
  49. ↑ Mannio jää kotiin varamieheksi – tässä Suomen MM-joukkue Yle.fi. 29.7.2013. Yle. Viitattu 29.7.2013.
  50. ↑ Pitkämäelle MM-hopeaa! - Yhden heiton Vezely mestariksi Yle Urheilu. Viitattu 17.8.2013.
  51. ↑ Pitkämäki kiskaisi Saksassa maailman kärkituloksen Yle Urheilu. Viitattu 25.8.2013.
  52. ↑ Talja, Juho: Pitkämäki heitti voittoon Zagrebissa – 90 metriä jäi haaveeksi Yle.fi. 3.9.2013. Yle. Viitattu 8.9.2013.
  53. ↑ Uusitalo, Timo: Pitkämäki päihitti Veselyn – Ruuskanen kolmas Yle.fi. 6.9.2013. Yle. Viitattu 8.9.2013.
  54. ↑ Uusitalo, Timo: Urakkamies Pitkämäki antoi arvosanan huippukaudestaan Yle.fi. 8.9.2013. Yle. Viitattu 8.9.2013.
  55. ↑ Hakkarainen, Suvi: Vahva antibioottikuuri ei haitannut Pitkämäkeä – ”Onnellinen mieli heitellä” Yle Urheilu. 12.6.2014. Viitattu 5.8.2015.
  56. ↑ Hakkarainen, Suvi: Pitkämäki kiskaisi kauden parhaallaan Oslon ykköseksi Yle.fi. 12.6.2014. Yle. Viitattu 28.6.2014.
  57. ↑ Laakso, Vesa: Pitkämäki voitti kärkituloksella Yle.fi. 15.6.2014. Yle. Viitattu 28.6.2014.
  58. ↑ Karttunen, Anu: Ruuskasen toive toteutui – vaikka Pitkämäki voittikin kauden kärkituloksella Yle.fi. 25.6.2014. Yle. Viitattu 28.6.2014.
  59. ↑ Uusitalo, Timo: Pitkämäeltä kauden paras heitto – Egyptin keihäsihme voittoon Yle.fi. 6.7.2014. Yle. Viitattu 28.8.2014.
  60. ↑ a b Karttunen, Anu: Pitkämäki ensimmäisenä karsintarajan yli! Yle.fi. 14.8.2014. Viitattu 28.8.2014.
  61. ↑ Saarinen, Ossi: Mahtava keihäspäivä: Ruuskaselle kultaa, Pitkämäelle pronssia! Yle.fi. 18.8.2014. Yle. Viitattu 28.8.2014.
  62. ↑ Laakso, Vesa: Keihään Timanttifinaalissa hurja taso – suomalaiset jäivät nuolemaan näppejään Yle.fi. 29.8.2014. Yle. Viitattu 29.8.2014.
  63. ↑ Korte, Annimari: Pitkämäki huippuheitosta: ”Tuli kyllä aivan puskista” Yle.fi. 15.5.2015. Yle. Viitattu 16.5.2015.
  64. ↑ McKeough, Alex: Pitkämäki heitti kelpo tuloksen – Suuryllättäjä nappasi voiton Ostravassa Yle.fi. 26.5.2015. Yle. Viitattu 22.6.2015.
  65. ↑ Vesely, Yego ja Walcott hirmuvireessä – Rooman keihäsilta hetki hetkeltä Yle.fi. 4.6.2015. Yle. Viitattu 22.6.2015.
  66. ↑ a b Uusitalo, Timo: Yegon 91-metrinen sittenkin virallisiin tuloksiin – Pitkämäki 5:s, Ruuskaselle pettymys Yle.fi. 7.6.2015. Yle. Arkistoitu 16.6.2015. Viitattu 22.6.2015.
  67. ↑ Naakka, Anna-Maija: Pitkämäki täysin ylivoimainen joukkue-EM:ssä Yle.fi. 21.6.2015. Yle. Viitattu 22.6.2015.
  68. ↑ a b Pitkämäki kiskaisi 89-metrisen Paavo Nurmi Gamesin keihäskisassa Kaleva.fi. 25.6.2015. Kaleva. Viitattu 25.6.2015.
  69. ↑ Pitkämäki kolmanneksi kovatasoisessa keihäskisassa Kaleva.fi. 9.7.2015. Kaleva. Viitattu 10.7.2015.
  70. ↑ Uusitalo, Timo: Näin eteni Monacon keihäskilpailu – Pitkämäki omaa luokkaansa liki 89-metrisellä Yle.fi. 17.7.2015. Yle. Viitattu 18.7.2015.
  71. ↑ Karttunen, Anu: Pitkämäki pelästyi – ”Jotenkin nyppäsi pakaralihaksesta” Yle.fi. 2.8.2015. Yle. Viitattu 2.8.2015.
  72. ↑ Kallasvuo, Minna: Saksalaisheittäjä Röhler yllätti Suomen MM-kisakolmikon Ilkka.fi. 8.8.2015. I-Mediat Oy. Viitattu 24.8.2015.
  73. ↑ Pitkämäelle MM-pronssia - Yegon maaginen heitto toi ylivoimaisen voiton Yle Urheilu. Viitattu 26.8.2015.
  74. ↑ MM-pronssimies Pitkämäki: Ehkä kovin kilpailu minun urallani Yle Urheilu. Viitattu 26.8.2015.
  75. ↑ SYKÄHDYTTÄVIN URHEILUHETKI 2015 (Voittaja ratkeaa Suomen Urheilugaalassa 12.1.2016) suomenurheilugaala.fi. Suomen Urheilugaala ry. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 19.4.2016.
  76. ↑ a b c Sipilä, Jarmo: Tero Pitkämäelle värisuora MM-kisoista Ilkka. 30.8.2015. I-Mediat Oy. Viitattu 5.5.2017.
  77. ↑ a b Tero Pitkämäki loistavasti Timanttiliigan kokonaisvoittoon MTV3 Sport. Viitattu 11.9.2015.
  78. ↑ Husu, Atte: Se on siinä! Tero Pitkämäki voitti Timanttiliigan upealla heitolla Iltasanomat.fi. 11.9.2015. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 12.9.2015. Viitattu 11.9.2015.
  79. ↑ Rein, Pasi: Pitkämäki säikähti Tukholmassa: "Meinasin hävitä ruotsalaisille" Keskisuomalainen (ksml.fi). 13.9.2015. Keskisuomalainen Oyj. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 19.9.2015.
  80. ↑ Olympiakomitea valitsi Pitkämäen ja Ruuskasen jo Rioon – kaikkiaan valittiin kahdeksan urheilijaa HS.fi. 13.10.2015. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 13.10.2015.
  81. ↑ Tero Pitkämäki taas leikkaukseen – yllättävä positiivinen saldo aiemmilta vuosilta Ilta-Sanomat. 9.5.2016. Viitattu 2.6.2016.
  82. ↑ Pitkämäki heitti yli 84 metriä kauden avauskilpailussaan ESS.fi. 19.6.2016. Viitattu 26.6.2016.
  83. ↑ Pitkämäelle ja Manniolle karvas pettymys EM-kisoissa iltasanomat.fi. 6.7.2016. Viitattu 6.7.2016.
  84. ↑ Ruuskanen ainoana suomalaisena Rion keihäsfinaaliin – Pitkämäelle jättipettymys Iltasanomat. 18.8.2016. Viitattu 18.8.2016.
  85. ↑ a b Yli 86 metriä heittänyt Tero Pitkämäki yllättyi: ”En uskonut, että pystyn täällä tuollaiseen tulokseen” Ilta-Sanomat. 27.8.2016. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 5.5.2017.
  86. ↑ a b c Hänninen, Petri: Säilyttävätkö Pitkämäki ja Ruuskanen asemansa – tässä lista haastajista Yle Urheilu. 4.5.2017. Yle. Viitattu 5.5.2017.
  87. ↑ Pitkämäki leirivideolla: MM-tulosraja minimitavoite Dohassa Yleisurheilu.fi. 4.5.2017. Suomen Urheiluliitto. Viitattu 5.5.2017.
  88. ↑ Rönkä, Otto: Thomas Röhleriltä häikäisevä hirmukaari – Pitkämäki kauden avauksessaan neljäs Yle Urheilu. 5.5.2017. Yle. Viitattu 5.5.2017.
  89. ↑ Uusitalo, Timo: Röhler yli 90-metriseen, 5:nneksi sijoittunut Pitkämäki jätti loput heitot väliin Yle Urheilu. 9.6.2017. Yle. Viitattu 9.6.2017.
  90. ↑ Poikonen, Outi: Lehtola ei pysynyt saksalaisten hirmuheittojen kyydissä Savon Sanomat. 13.6.2017. Savon Media Oy. Arkistoitu 18.6.2017. Viitattu 26.6.2017.
  91. ↑ Rein, Pasi: Röhler jatkoi voittosarjaansa Kuortaneella Keskisuomalainen. 17.6.2017. Keskisuomalainen Oyj. Arkistoitu 17.6.2017. Viitattu 26.6.2017.
  92. ↑ a b Rönkä, Otto: Pitkämäki leiskautti kauden parhaansa – keihäs liiteli Vaasassa yli 88 metrin Yle Urheilu. 25.6.2017. Yle. Viitattu 26.6.2017.
  93. ↑ Pesu, Vili: Tero Pitkämäeltä väkevä keihäskaari Vaasassa – ilmoittautui samalla MM-mitalitaistoon Ilta-Sanomat. 25.6.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 26.6.2017.
  94. ↑ a b Pitkämäki, Lipsanen ja Purola kuorruttivat Superliigaan nousun Yleisurheilu.fi. 25.6.2017. Suomen Urheiluliitto. Viitattu 26.6.2017.
  95. ↑ Pitkämäki tähtää edelleen 90 metriin – "Mahdollisuudet ylikin ovat hyvät" Yle Urheilu. 2.7.2017. Yle. Viitattu 3.7.2017.
  96. ↑ Lehtisaari, Matti: Vain yksi keihäsmies MM-kisoihin – Pitkämäki kiskaisi jälleen SM-kultaa Yle Urheilu. 23.7.2017. Yle. Viitattu 23.7.2017.
  97. ↑ Repola, Jyrki: Pitkämäki pehmeillä jaloilla 81,96 – Kirt heitti 86 metriä Yleisurheilu.fi. 29.7.2017. Suomen Urheiluliitto. Arkistoitu 29.7.2017. Viitattu 29.7.2017.
  98. ↑ http://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000005324220.html
  99. ↑ Kisoihin aikaa 9 kuukautta - Tero Pitkämäki varmisti jo EM-paikkansa! iltalehti.fi. Viitattu 24.12.2017.
  100. ↑ Sport Content: Tero Pitkämäki ei lähde EM-kisoihin Berliiniin Helsingin Uutiset. Viitattu 5.7.2018.
  101. ↑ Helander säväytti Vantaalla, Pitkämäki: Oliverilla eväät 90 metrin heittoon www.yleisurheilu.fi. Viitattu 3.8.2019.
  102. ↑ Polvi vääntyi pahasti! Tero Pitkämäen loppukausi ja ura vaarassa: "Voi tarkoittaa game overia" www.yle.fi. Viitattu 3.8.2019.
  103. ↑ Tero Pitkämäki kävi leikkauksessa – managerilta arvoituksellinen lausunto jatkosta www.is.fi. Viitattu 3.8.2019.
  104. ↑ Nyt se on varmaa: Tero Pitkämäen mahtava ura jatkuu - ”Oli tärkeää, että sain rauhassa pohtia” www.iltalehti.fi. Viitattu 4.12.2018.
  105. ↑ Tero Pitkämäki ei tavoittele Dohan MM-kisapaikkaa eikä kilpaile lainkaan tällä kaudella www.hs.fi. Viitattu 11.8.2019.
  106. ↑ Teiskonlahti, Kirsi: Tero Pitkämäki lopettaa urheilu-uransa: "Tuntuu aika tyhjältä ja musertavalta" Yle Uutiset. 14.10.2019. Yle. Viitattu 14.10.2019.
  107. ↑ Arkimies, Tuomas: Shokkipäätös! Tero Pitkämäki lopettaa loisteliaan uransa: ”Syitä voisi luetella useita” Ilta-Sanomat. 14.10.2019. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 14.10.2019.
  108. ↑ Tero Pitkämäestä julkaistaan elämäkerta, ”Fiktiot kuuluvat muihin teoksiin”, sanoo keihäänheiton maailmanmestari Helsingin Sanomat. 10.12.2019. Viitattu 10.12.2019.
  109. ↑ Start-up-firma palkkasi Tero Pitkämäen – urheilusankaria kosittiin töihin erikoisella tavalla: ”Kylän miehiltäkin tuli viestiä” Ilta-Sanomat. 9.1.2020. Viitattu 9.1.2020.
  110. ↑ Tero Pitkämäki teki yllättävän täyskäännöksen – uusi ura alkamassa: ”Iso liekki roihahti” Ilta-Sanomat. 28.7.2020. Viitattu 30.7.2020.
  111. ↑ Anu Karttunen: Tero Pitkämäestä keihäänheiton lajivalmentaja – Petteri Piironen vastaa huippukeihäänheitosta yle.fi. 1.12.2020. Viitattu 26.6.2021.
  112. ↑ IS: Tero Pitkämäeltä yllätyspäätös – irtisanoutui valmennustehtävästään www.iltalehti.fi. Viitattu 9.9.2022.
  113. ↑ Rahkonen, Sami: Tero Pitkämäki on Vuoden sähköinsinööri Keskisuomalainen. 5.2.2014. Viitattu 5.8.2015.[vanhentunut linkki]
  114. ↑ Rautiainen, Henna: Tero Pitkämäki on poikavauvan isä MeNaiset.fi. 9.6.2014. Viitattu 5.8.2015.
  115. ↑ Tero Pitkämäelle iloinen perheuutinen - poikalapsi syntyi! iltalehti.fi. Viitattu 27.7.2016.
  116. ↑ Tero Pitkämäki ja Niina Kelo saivat perheenlisäystä – tyttövauva syntyi! www.iltalehti.fi. Viitattu 22.7.2019.
  117. ↑ Tero Pitkämäen Jimi-poika heitti maailmanennätyksen – isä ylpeänä: ”Tosi hieno tekniikka” www.iltalehti.fi. Viitattu 1.8.2022.
  118. ↑ Suomalaisten keihäsfinaalista valtaisa pettymys yle.fi. 23.8.2009. Yle Urheilu. Viitattu 5.8.2015.
  119. ↑ Mäntylä, Ari: Tero Pitkämäki valittiin Vuoden yleisurheilijaksi ksml.fi. 25.10.2015. Jyväskylä]]: Keskisuomalainen. Viitattu 14.4.2016.[vanhentunut linkki]
  120. ↑ Manninen, Tuomas: Tero Pitkämäkeä ei kutsuttu Linnan juhliin – näin vastaa presidentin kanslia iltasanomat.fi. 3.12.2015. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 19.4.2016.
  121. ↑ Athlete profile for Tero Pitkamaki iaaf.org. 2015. International Association of Athletics Federations. Viitattu 16.5.2015. (englanniksi)
  122. ↑ Tero Vähämäki: Keihään suomalaislupauksella upea päivä: oma ennätys ja Tero Pitkämäen päänahka – "Meni vähän yli odotusten" Vantaan Sanomat. Viitattu 3.6.2018.
  123. ↑ Tero Pitkämäki Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi), osio Progression. Viitattu 27.8.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tero Pitkämäki.
Miesten keihäänheiton maailmanmestarit

1983: Detlef Michel | 1987: Seppo Räty | 1991: Kimmo Kinnunen | 1993: Jan Železný | 1995: Jan Železný | 1997: Marius Corbett | 1999: Aki Parviainen | 2001: Jan Železný | 2003: Sergei Makarov | 2005: Andrus Värnik | 2007: Tero Pitkämäki | 2009: Andreas Thorkildsen | 2011: Matthias de Zordo | 2013: Vítězslav Veselý | 2015: Julius Yego | 2017: Johannes Vetter | 2019: Anderson Peters | 2022: Anderson Peters | 2023: Neeraj Chopra

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tero_Pitkämäki&oldid=22708295”