Teresa (Portugali)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teresa de León, Portugalin kreivitär, rajattu yksityiskohta 1200-luvun käsikirjoituksesta, Toxosoutoksen luostari

Teresa de León (galego-port. Tareja or Tareixa; lat. Tarasia, port. Teresa de Leão); (n. 1080 – 11. marraskuuta 1130 Montederramon luostari, Galician kuningaskunta) oli Portugalin ensimmäisen hallitsija Henri de Bourgognen puolisona Portugalin kreivitär.[1]

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän oli Leónin kuningas Alfonso VI:n ja Jimena Muñozin tai Muñizin (n. 1060-1128) avioton tytär,[1] joka oli Bierzon kreivi Munio Moniz de Bierzon ja Muniadona Moniz de Bierzon tytär. Hänellä oli myös vanhempi sisar Elvira Afonso (n. 1079–1151 jälkeen), joka avioitui ensimmäiseen ristiretkeen osallistuneen Toulousen kreivi Raimund IV:n kanssa ja leskeydyttyään vuonna 1105 avioitui vuoden 1112 jälkeen kreivi Fernando Fernandes de Carriónin kanssa.[2][3]

Teresan vanhin sisarpuoli oli Leónin infanta, Kastilian kuningatar Urraca isän ensimmäisestä avioliitosta ja isän toisesta avioliitosta velipuoli infante, kruununprinssi Sancho Alfónsez (n. 1093–1108), joka kaatui Uclésin taistelussa; Elvira de Leão, joka avioitui Sisilian kuningas Roger II:n kanssa ja Sancha Afonses (1101–n. 1125), joka avioitui Liébanan kreivin Rodrigo Gonçalves de Laran kanssa.[3][4]

Avioliitto ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teresa de León avioitui 13-vuotiaana vuonna 1093,[1] tai toisten tietojen mukaan noin vuonna 1095,[5] 24-vuotiaan ranskalaisen kreivi Henri de Bourgognen kanssa.[1]

Heille syntyi neljä lasta:[5]

  • Urraca Henriques (n. 1095–1173), avioitui Bermudo Pérez de Traban, Trastámaran, Viseun, Seian ja Faro A Coruñan herran kanssa
  • Sancha Henriques (n. 1097–1163), avioitui ensin Sancho Nunes de Celanovan kanssa. Tultuaan leskeksi avioitui Fernando Mendes de Bragançan kanssa, heillä ei ollut jälkeläisiä.
  • Teresa Henriques (1098), kuoli sylilapsena
  • Afonso Henriques (1109–1185). Hänet nimettiin äidinpuoleisen isoisänsä, kuningas Alfonso VI:n mukaan, ehkä "muistuttamaan, että hänen suonissaan virtasi myös koko Espanjan halltsijan veri". Afonsosta tuli Portugalin kreivi vuonna 1112 ja Portugalin kuningas vuonna 1139.
Teresa de León, Portugalin kreivitär (kesk.), vanhin tytär Urraca Henriques (oik.) ja tämän puoliso Bermudo Pérez de Trava, 1200-luvun käsikirjoitus Toxosoutoksen luostari

Suhteesta kreivi Fernando Pérez de Traban (n. 1090–1155) kanssa, he mahdollisesti avioituivat vuoden 1113 jälkeen:[3]

  • Teresa Fernández de Traba (k. 1180) avioitui kreivi Nuño Pérez de Laran kanssa ja leskeksi jääneenä Leónin kuningas Ferdinand II:n toinen puoliso[6]
  • Sancha Fernández de Traba (k. maaliskuun 1181 jälkeen), avioitui ennen vuotta 1150 kreivi Álvaro Rodríguez de Sarria ja heillä oli jälkeläsiä. Leskeksi jäätyään hänestä tuli kreivi Pedro Alfonson toinen puoliso ja leskeydyttyään hän avioitui kreivi Gonzalo Ruizin kanssa; näistä kahdesta avioliitosta ei ollut jälkeläisiä.[6]

Kreivitär

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alfonso VI antoi Teresan myötäjäisinä vuonna 1094 läänitykseksi Portugalin kreivikunnan eli Portucalen.[7] Aluksi Teresa ja Henrik olivat hänen isänsä vasalleja, mutta Alfonso VI kuoli vuonna 1109, jolloin hänen laillinen tyttärensä, Léonin kuningatar Urraca oli valtaistuimen ainoa perillinen.[8] Tyttärenä Teresa saattoi olla kuninkaallisen auktoriteetin suuntaaja; vaimona hän antoi tämän vallan miehelleen. Leskelle hyväksyttiin se, että hän saattoi jatkaa vallankäyttöä miespuolisten lastensa puolesta.[9]

Henrik hyökkäsi Leónin kuningaskuntaan toivoen voivansa lisätä sen alueisiinsa. Teresa ja Henrik ajautuivat sotaan Alfonson tytärtä, Teresan sisarpuoli infanta Urracaa vastaan, joka aviolapsena oli perinyt Kastilian kruunun isältään vuonna 1109. Sittemmin Henrik taisteli Urracan puolella tämän sodassa toista puolisoaan Aragonian ja Navarran kuningas Alfonso I:tä vastaan. Henrikin kuoltua Astorgan piirityksessä saamiinsa vammoihin toukokuussa 1112[10][11] Teresa jatkoi taistelua Portugalin alueen laajentamiseksi.[12]

Henrik kuoltua vuonna 1112, Teresa joutui ottamaan haltuunsa kreivikunnan sotilaallisen ja poliittisen tilanteen. Hän otti vastuun hallinnosta ja keskittyi aluksi pääasiassa eteläisiin alueisiinsa, oli vasta äskettäin oli valloitettu maureilta Mondegojokeen asti.[13]

Pohjois-Espanjan alueiden hallinto vuonna 1126

Kuningatar ja sijaishallitsija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavi Paschalis II tunnusti Teresan Coimbran puolustamisessa saavutetun voiton ansiosta kuningattareksi vuonna 1116, mutta hänet otettiin vangitsi ja pakotettiin myöntämään vasalliutensa Leónin kuningaskunnalle vuonna 1121. Hän sai kuitenkin pitää kuninkaallisen tittelinsä.[14] Tämän tunnustuksen valossa hän esiintyy asiakirjoissaan "Alfonson tyttärenä ja Jumalan valitsemana", ja häntä kutsuttiin nimenomaan kuningattareksi vuoden 1117 asiakirjassa, jonka vuoksi häntä voitaisiin pitää Portugalin ensimmäisenä hallitsijana.[13] Paavi kutsui häntä kuningattareksi paavin bullassa Fratrum Nostrum, joka julkaistiin 18. kesäkuuta 1116.[15]

Vuonna 1116 Teresa taisteli sisarpuoltaan, Kastilian kuningatar Urracaa vastaan pyrkiessään laajentamaan alueitaan. He taistelivat vallasta uudelleen vuonna 1120, kun Teresa jatkoi suuremman osuuden tavoittelua Leónin kuningaskunnan perinnöstään ja liittoutui voimakkaimman galicialaisen aatelisen, Traban kreivi Fernando Pérezin (n. 1090–1155) kanssa. Tämä hylkäsi vaimonsa ja aloitti avoimen suhteen kreivitär Teresan kanssa ja palveli tätä sotaretkillä Mondegossa etelärajalla. Vuosina 1121–1128 kreivi Traba oli Portugalin todellinen hallitsija.[16][17]

Vuonna 1121 taistellessaan sisarpuoltaan Urracaa vastaan Teresa ja hänen joukkonsa piiritettiin ja hänet vangittiin Lanhosossa Galician pohjoisrajalla. Rauhansopimus tehtiin Santiago de Compostelan ja Bragan arkkipiispojen myötävaikutuksella.[18] Rauhanehdot pitivät sisällään, että kreivitär Teresa saattoi päästä vapaaksi vain, jos hän piti Portugalin kreivikuntaa Leónin kuningaskunnan vasallina eli sellaisena alueena kuin hän oli sen alun perin saanutkin.[19]

Kreivitär Teresan hauta Bragan katedraalissa

Vallasta syrjäyttäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teresa toimi poikansa Afonso I:n alaikäisyyden aikana sijaishallitsijana vuoteen 1128, jolloin jo täysi-ikäinen Afonso riisti vallan äidiltään, mikä tapahtui lopullisesti Afonso Henriques joukkoineen voittaessa São Mameden taistelun 24. kesäkuuta 1128.[20][21] Aateliskokous huusi Afonson kuninkaaksi vuonna 1143.[22] Afonso ajoi äitinsä ja tämän rakastajan Traban kreivi Fernando Pérezin sekä näiden yhteiset kaksi lasta maanpakoon Galician kuningaskuntaan, lähelle Portugalin rajaa, jonne kreivi Traba oli perustanut Toxosoutoksen luostarin. Teresa kuoli pian tämän jälkeen noin 50-vuotiaana vuonna 1130 Montederramon luostarissa Galiciassa, jonka hän oli perustanut vuonna 1124. Hänen jäännöksensä siirrettiin Afonso I:n käskystä Bragan katedraaliin ensimmäisen puoliso Henrikin vierelle.[tähän ei löydy lähdettä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • O´Callaghan, J.F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6 (englanniksi)
  • Petersen, K: Ihmiskunnan ajantieto. (Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen) Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.
  • Tietosanakirja. (Osa 1) Helsinki: Tietosanakirjaosakeyhtiö, 1909.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d O´Callaghan, s. 679
  2. ↑ Canal Sánchez-Pagín, José M.: «El conde Osorio y los marqueses de Astorga». Astorica: revista de estudios, documentación, creación y divulgación de temas astorganos (7): 11-32, 1988. ISSN 0212-6141. S. 25
  3. ↑ a b c Salazar y Acha, Jaime de: «Contribución al reinado de Alfonso VI de Castilla: algunas aclaraciones sobre su política matrimonial» (PDF). Madrid: Real Academia Matritense de Heráldica y Genealogía. Anales de la Real Academia Matritense de Heráldica y Genealogía, 1992-1993. II. ISSN 1133-1240, s. 33
  4. ↑ Martínez Diez, Gonzalo: Alfonso VI: señor del Cid, conquistador de Toledo. Madrid: Temas de Hoy, 2003. ISBN 978-84-8460-251-4. S. 121
  5. ↑ a b Rodrigues Oliveira, Ana: Rainhas medievais de Portugal. Dezassete mulheres, duas dinastias, quatro séculos de História. Lisbon: A esfera dos livros, 2010. ISBN 978-989-626-261-7. S. 25
  6. ↑ a b Torres Sevilla-Quiñones de León, Margarita Cecilia: Linajes nobiliarios de León y Castilla: Siglos IX–XIII. Salamanca: Junta de Castilla y León, Consejería de educación y cultura, 1999. ISBN 84-7846-781-5. Ss. 183, 230
  7. ↑ Petersen, s. 273
  8. ↑ Rodrigues Oliveira, Ana: Rainhas medievais de Portugal. Dezassete mulheres, duas dinastias, quatro séculos de História. Lisbon: A esfera dos livros, 2010. ISBN 978-989-626-261-7. S. 32
  9. ↑ Lay, S.: The Reconquest Kings of Portugal: Political and Cultural Reorientation on the Medieval Frontier. Springer, 2008. s. 55. ISBN 978-0-230-58313-9.
  10. ↑ Reilly, Bernard F.: The Contest of Christian and Muslim Spain, 1031-1157. Cambridge, Massachusetts: Blackwell, 1995. ISBN 9780631169130. Ss. 133-134
  11. ↑ Mattoso, José: D. Afonso Henriques (2. painos). Lisbon: Temas e Debates, 2014. ISBN 978-972-759-911-0. Ss. 28, 34-43
  12. ↑ O´Callaghan, s. 217
  13. ↑ a b Cassotti, Marsilio: "D. Teresa utilizou armas de homens". Jornal de Notícias 13.7.2008. S. 39
  14. ↑ PT-TT-OCCT-A-5-1-1_m0001.TIF - Carta de doação de D. Teresa, rainha de Portugal, do Castelo de Soure concedida ao Templo de Salomão - Arquivo Nacional da Torre do Tombo - DigitArq web.archive.org. 24.11.2015. Arkistoitu 24.11.2015. Viitattu 22.3.2024.
  15. ↑ "Bula "Fratrum nostrum" do papa Pascoal II dirigida a D. B., bispo de Toledo e D. Maurício Burdino, bispo de Braga e D. A., bispo de Tui, e D. J., bispo de Salamanca e à rainha D. Teresa, mandando, depois das queixas do bispo de Coimbra, que seja restituído à igreja de Coimbra, tudo o que lhe tinha sido tirado, inclusive a igreja de Lamego que fora concedida à igreja do Porto" – Arquivo Nacional da Torre do Tombo – DigitArq. digitarq.arquivos.pt.
  16. ↑ Barton, Simon: The Aristocracy in Twelfth-century León and Castile. Cambridge: Cambridge University Press, 1997. ISBN 9780521497275. Ss. 241-242
  17. ↑ Fletcher, Richard A.: Saint James's Catapult: The Life and Times of Diego Gelmírez of Santiago de Compostela. Oxford: Oxford University Press, 1984. Ss. 38-40
  18. ↑ "Casa Teresa de Leão". guesthousevimaranes_ES.
  19. ↑ Reis Alves, Janaina: "Desconstrução do conceito sexo frágil a exemplo da governança na Península Ibérica." Revista Veredas da História. 2021-01-11. Arkistoitu 1.11.2020.
  20. ↑ Tietosanakirja, palsta 248
  21. ↑ Teresa | queen of Portugal | Britannica www.britannica.com. Viitattu 20.11.2024. (englanniksi)
  22. ↑ Petersen, s. 282
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Teresa_(Portugali)&oldid=22838102”