Tampa Bay Lightning

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampa Bay Lightning
Historia Tampa Bay Lightning
1992–
Perustettu 1992
Kaupunki Yhdysvallat Tampa, Florida
Kotiareena Amalie Arena
– kapasiteetti 19 092
Sarja NHL
Konferenssi Itäinen
Divisioona Atlantin
Värit               
Toimitusjohtaja Kanada Julien BriseBois
Päävalmentaja Kanada Jon Cooper
Kapteeni Ruotsi Victor Hedman
Omistaja Yhdysvallat Tampa Bay Sports and Entertainment
Yhteistyöseurat Yhdysvallat Syracuse Crunch (AHL)
Yhdysvallat Orlando Solar Bears (ECHL)
Stanley Cupit 3 (2004, 2020, 2021)
Konferenssin mestaruudet 5 (2004, 2015, 2020, 2021, 2022)
Divisioonan mestaruudet 4 (2003, 2004, 2018, 2019)

Tampa Bay Lightning (lempinimeltään Bolts) on yhdysvaltalainen ammattilaistason jääkiekkoseura, jonka kotikaupunki on Tampa Floridan osavaltiossa. Seura kuuluu NHL:n Itäisen konferenssin Atlantin divisioonaan.

Tampa Bay Lightning on perustettu vuonna 1992 ja se liittyi NHL:ään kaudella 1992–1993. Lightning on voittanut Stanley Cupin kolmesti, vuosina 2004, 2020 ja 2021. Lightningin farmijoukkue on AHL:ssa pelaava Syracuse Crunch.lähde?

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen ja alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun NHL päätti 1980-luvun lopussa laajentua, Hall of Fame -pelaajat Tony ja Phil Esposito päättivät, että haluavat perustaa joukkueen. Joukkueen kotikaupungiksi valikoitui Tampa. Tampa Bay -joukkue pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa vuonna 1992, jolloin he pelasivat 11 000 -paikkaisessa hallissa. Tampa voitti ensimmäisessä ottelussa vierailevan joukkueen Chicago Blackhawksin maalein 7–3. Chris Kontos teki ottelussa neljä maalia. Tampa Bay ei menestynyt ensimmäisillä kausillaan hyvin, eikä se päässyt pudotuspeleihin.lähde?

Vaihteleva menestyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kerran joukkue selviytyi pudotuspeleihin kaudella 1995–1996, mutta tippui ensimmäisellä kierroksella Philadelphia Flyersia vastaan. Kaudella 1997–1998 joukkue hävisi peräti 55 peliä ja palsi heikkojen seurojen joukkoon.[1][2]

Vuoden 1996 jälkeen joukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle kuusi kautta peräkkäin, kunnes ylsi toisen kerran pudotuspeleihin.[1] Tampa sijoittui runkosarjakaudella 2002–2003 silloisen divisioonansa, kaakkoisen divisioonan kärkeen ja voitti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Washington Capitalsin, mutta hävisi toisella kierroksella tulevalle mestarille New Jersey Devilsille.[3][4] Kaudella 2003–2004 joukkue sijoittui runkosarjassa paitsi oman divisioonansa, myös koko itäisen konferenssin kärkeen, ja eteni lopulta Stanley Cupin voittoon. Loppuotteluissa Tampa sai vastaansa Calgary Flamesin ja vei mestaruuden otteluvoitoin 4–3.[5][6]

Kauden 2004–2005 peruuttaneen työsulun jälkeen Tampa selviytyi pudotuspeleihin kahdesti peräkkäin, mutta putosi molempina vuosina ensimmäisellä kierroksella.[1] Kaudella 2007–2008 joukkue jäi konferenssinsa ja koko liigan viimeiseksi, ja kauden jälkeen pitkäaikainen päävalmentaja, myös vuoden 2004 mestarijoukkuetta valmentanut John Tortorella erotettiin.[7][8] Heikon menestyksen ja hyvän arvontaonnen myötä joukkue sai itselleen vuoden 2008 NHL:n varaustilaisuuden ensimmäisen varausvuoron, jolla se varasi hyökkääjä Steven Stamkosin. Kyseessä oli kolmas kerta, kun Tampa oli varaustilaisuuden ensimmäinen varaaja. Ensimmäinen oli vuonna 1992, jolloin joukkue varasi puolustaja Roman Hamrlíkin, ja toinen vuonna 1998, jolloin se varasi hyökkääjä Vincent Lecavalierin.[9]

Joukkueen taso on ailahdellut 2000-luvulla. Sen kausi päättyi vuosina 2008–2010 kolmesti peräkkäin runkosarjaan, minkä jälkeen Tampa palasi pudotuspeihin kaudella 2010–2011. Tampa voitti vuonna 2011 kaksi pudotuspelisarjaa, kunnes hävisi konferenssifinaaleissa tulevalle Stanley Cup -voittajalle Boston Bruinsille otteluvoitoin 3–4. Tasaisen ottelusarjan viimeinen ottelu päättyi Bostonin 1–0-voittoon. Hyvää kautta seuranneella kaudella 2011–2012 joukkue jäi jälleen pudotuspelien ulkopuolelle.[1][10]

Kaudella 2018–2019 Tampa sivusi Detroitin ennätystä saavuttaen 50 runkosarjavoittoa 66 ottelussa. Ennätyksen rikkoi kaudella 2022–2023 Boston Bruins.[11] Tampa voitti kaudella 2019–2020 seurahistoriansa toisen Stanley Cup -mestaruuden. Loppuottelusarjassa se voitti Dallas Starsin otteluvoitoin 4–2.[12]

Tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1992–2001
    1992–2001
  • 2001–2007
    2001–2007
  • 2007–2011
    2007–2011
  • 2011–
    2011–

Joukkue kaudella 2024–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampa Bay Lightning kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 6. marraskuuta 2024

Joukkueenjohto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt numerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eniten maaleja kaudessa: Steven Stamkos, 60 (2011–2012)
  • Eniten syöttöjä kaudessa: Nikita Kutšerov, 100 (2023–2024)
  • Eniten pisteitä kaudessa: Nikita Kutšerov, 144 (2023–2024)
  • Eniten kausia: Vincent Lecavalier, 14
  • Eniten jäähyjä kaudessa: Zenon Konopka, 265 (2009–2010)
  • Eniten nollapelejä kaudessa: Nikolai Habibulin, 7 (2001–2002)
  • Eniten pisteitä kaudessa tulokkaana: Brad Richards, 62 (2000–2001)
  • Eniten pisteitä kaudessa puolustajana: Victor Hedman, 72 (2016–2017)lähde?

Kausi kaudelta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ottawa Senators – Tampa Bay Lightning -ottelu vuoden 2006 pudotuspeleissä. Tampa Bayn maalilla pelaa John Grahame.
Kausi GP W L T OTL PTS GF GA Valmentaja Pudotuspelit
1992–1993 84 23 54 7 0 53 245 332 Terry Crisp ei pudotuspeleissä
1993–1994 84 30 43 11 0 71 224 251 Terry Crisp ei pudotuspeleissä
1994–19951) 48 17 28 3 0 23 120 144 Terry Crisp ei pudotuspeleissä
1995–1996 82 38 32 12 0 88 238 248 Terry Crisp putosi 1. kierroksella
1996–1997 82 32 40 10 0 74 217 247 Terry Crisp ei pudotuspeleissä
1997–1998 82 17 55 10 0 44 151 269 Useita valmentajia ei pudotuspeleissä
1998–1999 82 19 54 9 0 47 179 292 Jacques Demers ei pudotuspeleissä
1999–2000 82 19 47 9 7 54 204 310 Steve Ludzik ei pudotuspeleissä
2000–2001 82 24 47 6 5 59 201 280 Useita valmentajia ei pudotuspeleissä
2001–2002 82 27 40 11 4 69 178 219 John Tortorella ei pudotuspeleissä
2002–2003 82 36 25 16 5 93 219 210 John Tortorella putosi 2. kierroksella
2003–2004 82 46 22 8 6 106 245 192 John Tortorella Voitti Stanley Cupin
2004–20052) – – – – – – – – – –
2005–2006 82 43 33 – 6 92 252 260 John Tortorella putosi 1. kierroksella
2006–2007 82 44 33 – 5 93 253 261 John Tortorella putosi 1. kierroksella
2007–2008 82 31 42 – 8 71 223 267 John Tortorella ei pudotuspeleissä
2008–2009 82 24 40 – 18 66 210 279 Rick Tocchet ei pudotuspeleissä
2009–2010 82 34 36 – 12 80 217 260 Rick Tocchet ei pudotuspeleissä
2010–2011 82 46 25 – 11 103 247 240 Guy Boucher putosi 3. kierroksella
2011–2012 82 38 36 – 8 84 235 281 Guy Boucher ei pudotuspeleissä
2012–20133) 48 18 26 – 4 40 148 150 Guy Boucher
Jon Cooper		 ei pudotuspeleissä
2013–2014 82 46 27 – 9 101 240 215 Jon Cooper putosi 1. kierroksella
2014–2015 82 50 24 – 8 108 262 211 Jon Cooper hävisi Stanley Cup -loppuottelut
2015–2016 82 46 31 – 5 97 227 201 Jon Cooper putosi 3. kierroksella
2016–2017 82 42 30 – 10 94 234 227 Jon Cooper ei pudotuspeleissä
2017–2018 82 54 23 – 5 113 296 236 Jon Cooper putosi 3. kierroksella
2018–2019 82 62 16 – 4 128 325 222 Jon Cooper putosi 1. kierroksella
2019–20204) 70 43 21 – 6 92 245 195 Jon Cooper Voitti Stanley Cupin
2020–20215) 56 36 17 – 3 75 181 147 Jon Cooper Voitti Stanley Cupin
2021–2022 82 51 23 – 8 110 287 233 Jon Cooper hävisi Stanley Cup -loppuottelut
2022–2023 82 46 30 – 6 98 283 254 Jon Cooper putosi 1. kierroksella

GP = pelit, W = voitot, L = häviöt, T = tasapelit, OTL = jatkoajalla hävityt, PTS = pisteet, GF = tehdyt maalit, GA = päästetyt maalit

1) NHL-työsulun vuoksi kaudesta 1994–1995 pelattiin vain osa.

2) NHL-työsulun vuoksi kausi 2004–2005 jäi pelaamatta.

3) NHL-työsulun vuoksi kaudesta 2012–2013 pelattiin vain osa.

4) Koronaviruspandemian vuoksi kaudella 2019–2020 runkosarja jäi kesken.

5) Koronaviruspandemian vuoksi kaudella 2020–2021 runkosarja pelattiin 56 ottelun mittaisena.lähde?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Tampa Bay Lightning Statistics and History hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  2. ↑ 1995–96 NHL Playoff Results hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  3. ↑ 2002–03 National Hockey League Standings hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  4. ↑ 2002–03 NHL Playoff Results hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  5. ↑ 2003–04 National Hockey League Standings hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  6. ↑ 2003–04 NHL Playoff Results hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  7. ↑ 2007–08 National Hockey League Standings hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  8. ↑ Lightning fire Tortorella with one season remaining on contract ESPN.com. 3.6.2008. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Bonanno, Rocky: Draft lottery can have a huge impact on winning team tampabaylightning.com. 12.4.2010. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  10. ↑ 2010–11 NHL Playoff Results hockeydb.com. Viitattu 24.9.2012. (englanniksi)
  11. ↑ Rasmussen, Karl: Bruins Make NHL History As Fastest Team to Reach 50 Wins Sports Illustrated. Viitattu 12.3.2023.
  12. ↑ Lund, Sakari: Tampa Bay voitti Stanley Cupin – neljän suomalaisen edustaman Dallasin taistelu ei riittänyt yle.fi. 29.9.2020. Viitattu 2.11.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampa_Bay_Lightning&oldid=22749887”