Sneakerit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
A pair of black Converse canvas sneakers
Converse All Star -tennarit

Tenniskengät tai sneakerit (muita nimityksiä: lenkkikengät, ”lenkkarit,tennarit”, urheilukengät, juoksukengät, treenikengät, engl. Sneaker) ovat kenkiä, jotka on alun perin tarkoitettu urheiluun, mutta ovat suosittuja myös arkikäytössä. Termi "sneakerit" kuvaa jalkinetta, jossa on joustava kumipohja ja päällinen, joka on tehty nahasta, tekonahasta, kankaasta tai niiden yhdistelmästä. ”Lenkkari” on Suomessa yleistermi monille vapaa-ajan jalkineille.

Eri maiden nimityksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reebokin sneakerit

Tenniskengät ovat saaneet vuosikymmenien aikana lukuisia nimityksiä eri maantieteellisillä alueilla. Termiä ”sneakerit” on käytetty ensin Yhdysvalloissa Etelä-Floridassa[1][2] ja Pohjois-Carolinassa, sekä Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa, joista se on levinnyt pikkuhiljaa muualle maailmaan. Brittiläinen vastaava nimitys on treenikengät, lenkkitossut tai lenkkarit (trainers) ja laajalti muualla Pohjois-Amerikassa on käytetty nimitystä ”tennarit” (tennies). Nigeriassa puolestaan puhuttiin kangaskengistä tai ”canvas-kengistä”.

Nimitys ”sneakerit” on nykytiedon mukaan lähtöisin jo vuodelta 1887, jolloin The Boston Journal -lehti viittasi sneakereihin ”nimenä, jonka pojat ovat antaneet tenniskengille”. Alun perin nimi on lähtöisin lenkkikenkien kumipohjan hiljaisuudesta, jotka mahdollistivat hiljaisen kävelemisen, toisin kuin sen ajan kovapohjaiset puvunkengät, jotka kopisivat lattiaan.

Sneaker-termin teki tunnetuksi Henry Nelson McKinney, joka toimi N. W. Ayer & Son -yhtiön mainosagenttina. Vuonna 1917 hän kutsui lenkkikenkiä sneakereiksi niiden hiljaisen kumipohjan vuoksi.[3] Myös vankilassa vangit käyttivät nimitystä ”sneaks” kumipohjaisista tossuista, joita vanginvartijat käyttivät.[4]

Kenkien malli sai alkunsa jalkineista, joita miehistö käytti 1870-luvulla laivoilla. Aluksilla käytetyissä kumipohjaisissa tossuissa oli ”nauha”, joka kiersi kengän ulkoreunaa liittäen pohjan kengän yläosaan. Tuolloin kengät saivat myös lempinimen "Plimsoll", joka juontaa juurensa Nicholette Jonesin kirjaan The Plimsoll Sensation. Värillinen nauha pohjan ja yläosan välissä muistuttaa laivan rungossa olevaa Plimsoll-viivaa, joka kertoo syvyyden tason. Vastaavasti, aivan kuten Plimsoll-viivan ylittyessä aluksella, jos vesi pääsee kengän kumipohjan viivan yläpuolelle, käyttäjän jalat kastuvat. [5]

Myöhemmin plimsolit yleistyivät myös tenniskentillä ja kroketissa niiden käyttömukavuuden ansiosta ja kun pohjiin lisättiin kuvioita pidon parantamiseksi, tilasi jopa brittien armeija niitä käyttöönsä. 1900-luvun alussa tenniskengät yleistyivät myös vapaa-ajankenkinä sekä koulujen liikuntatunneilla.

Brittiläinen JW Foster and Sons suunnitteli ja valmisti ensimmäiset juoksuun tarkoitetut lenkkarit vuonna 1895. Yhtiö myi maailmanlaajuisesti laadukkaita, käsin tehtyjä juoksukenkiä, jotka oli tarkoitettu ammattiurheilijoiden käyttöön. Lopulta Foster and Sons sai sopimuksen, jonka myötä yritys valmisti Ison-Britannian olympiajoukkueelle juoksukengät vuoden 1924 kesäolympialaisiin. Olympialaisissa Harold Abrahams ja Eric Liddell voittivat pikajuoksun 100 ja 400 metrin kilpailut, joissa he käyttivät Fosters-kenkiä. [6]

Nike-lenkkarit

Vuonna 1892 Yhdysvaltain kumiyhtiö esitteli ensimmäiset kumipohjaiset kengät, jotka vauhdittivat lenkkarimarkkinoiden kasvua. Ensimmäiset koripallokengät suunniteltiin jo vuonna 1907 ja tenniksen nousu alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin urheilusta tuli keino osoittaa isänmaallisuutta ja moraalista vahvuutta. Nuoret miehet kasvattivat Yhdysvaltain lenkkikenkämarkkinoita entisestään ostamalla koripalloilija Chuck Taylorin käyttämiä jalkineita.

Maailmansotien välisenä aikana urheilukenkiä alettiin markkinoida eri urheilulajeihin ja miehille sekä naisille tarjottiin eri malleja. Urheilijat käyttivät lenkkareita Olympialaisissa, millä yritettiin saada yleisöä suosimaan lenkkareita jokapäiväisessä käytössä. Vuonna 1936 ranskalainen brändi Spring Court [7] markkinoi ensimmäisiä kankaisia tenniskenkiä, joissa oli huomioitu kengän hengittävyyttä ilmanvaihtoaukoilla.

Adolf "Adi" Dassler aloitti veljensä Rudolf Dasslerin kanssa omien urheilukenkiensä tuotannon palattuaan ensimmäisestä maailmansodasta ja Dasslerin kenkätehdas Adidas nousi nopeasti yhdeksi johtavista urheilukenkien valmistajista.[8] Dasslerit myivät kenkiään menestyksekkäästi vuoden 1936 kesäolympialaisiin, mikä auttoi kasvattamaan yrityksen mainetta. Liiketoiminta kasvoi ja ennen toista maailman sotaa veljekset myivät jopa 200 000 paria kenkiä vuosittain. [9]

Urheilukenkiä Hongkongin markkinoilla.

Sodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmansotien päättymisen jälkeen 1950-luvulla vapaa-ajanviettomahdollisuudet laajenivat huomattavasti ja lapset sekä nuoret alkoivat käyttää lenkkareita myös koulussa, koulujen pukeutumissääntöjen vapautuessa. Vapaa-ajan kenkien myynti kasvoi vahvasti ja alkoi lopulta vaikuttaa perinteisten nahkakenkien myyntiin. 1950-luvun lopulla valmistajat kävivät kovaa kilpailua markkinaosuuksista kenkien valmistuksessa. Erityisesti lenkkeilyyn tarkoitetut kengät myivät hyvin.

1970-luvulla vapaa-ajan urheilu kasvatti suosiotaan entisestään ja markkinoille saapui yhä enemmän eri lajeihin suunniteltuja lenkkareita. Pian erilaisia urheilukenkiä oli saatavilla esimerkiksi jalkapalloon, lenkkeilyyn, koripalloon, juoksuun, mikä mahdollisti urheilukenkätekniikan kehittymisen.

"Sneakereistä" kasvoi muoti-ilmiö, jonka myötä lenkkareista muotoutui urheilukenkien sijaan väline oman persoonallisuuden esiin tuomiseksi. 1990-luvulla kenkäyritykset kasvattivat markkinointibudjettejaan ennennäkemättömiin lukuihin ja markkinointikeinoina käytettiin laajalti huippu-urheilijoiden sponsorointia. [10]

Käyttö urheilussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
New Balance 750v1 maratonin jälkeen

Termiä "urheilukengät" käytetään tyypillisesti kenkiin, joita käytetään lenkkeilyssä tai sisäurheilussa, kuten koripallossa. Nurmella pelattavassa jalkapallossa urheilukengän sijasta käytetään nappulakenkää.

Urheilukengän ominaisuuksiin kuuluu joustava, iskuja vaimentava ja pitävä pohja. Urheilukenkien tekniikoiden kehittyessä ja mallien lisääntyessä ominaisuudet perustuvat enemmän kengän pohjan suunnitteluun kuin yläosan muotoiluun. Nykypäivänä erilaisia malleja on saatavilla koville ja pehmeille alustoille sekä monenlaiselle toiminnalle, kuten juoksuun, tanssiin tai hyppimiseen soveltuvia lenkkareita.

Kengät valmistetaan joustavista materiaaliyhdistelmistä ja tyypillisesti pohja on tiheää kumia. Vaikka alkuperä on sama, on lajien erilaisuuksiin räätälöity koko ajan paremmin soveltuvia urheilukenkiä. Esimerkiksi ratajuoksuun on kehitetty piikkarit, jotka pitävät paremmin jopa märällä tartanilla.

Juoksukengät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juoksukenkiä on saatavilla lukuisia erilaisia, jotka soveltuvat erilaisiin juoksutyyleihin ja jalan muotoihin. Valmistajat suosittelevat erilaisia kenkiä kevyeen lenkkeilyyn ja kilpasuorituksiin. Joissakin juoksukengissä on ns. kehikko tukemassa jalan asentoa, mikä estää jalan virheasentoja liikkuessa. Ammattiurheilijat käyttävät yleensä pehmeämpiä ja joustavampia juoksukenkiä, mikä lisää kengän käyttömukavuutta ja mahdollistaa nopeamman juoksun.[11][12]

NPD-ryhmän mukaan yksi neljästä parista juoksukenkiä, jotka myytiin Yhdysvalloissa vuonna 2016, ostettiin verkkokaupasta.[13]

Sneaker-kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennarit ovat tulleet tärkeäksi osaksi hip hop (esimerkiksi Puma, Nike ja Adidas) ja rock ’n roll (Converse, Macbeth) -kulttuureja 1970-luvulta lähtien. Artistit tekevät merkittäviä sopimuksia maailmanlaajuisten brändien kanssa, joissa he sitoutuvat käyttämään ainoastaan tietyn brändin tuotteita.[14]

Muoti-ilmiö on kehkeytynyt myös keräilyharrastukseksi ja keräilijät ("sneakerheads") ovat innoittaneet brändejä valmistamaan rajoitettuja eriä harvinaisia sneakereitä. Keräilyharvinaisuudet myydään hyvin korkeilla vähittäishinnoilla ja niitä myydään luksuskaupoissa, kuten yhdysvaltalaisessa Saks Fifth Avenue -luksustavarataloketjussa.[15] Vuonna 2005 julkaistiin dokumenttielokuva, Just for Kicks, joka kertoo sneaker-ilmiöstä ja sen historiasta.[16]. Muoti-ilmiö on 2010-luvulla kasvanut merkittävästi, minkä myötä katumuoti on muuttunut yhä urheilullisempaan suuntaan myös vaatteiden osalta.[17]

  1. Katz, Josh: Speaking American: How Y’all, Youse, and You Guys Talk: A Visual Guide. Houghton Mifflin Harcourt, 25.10.2016. ISBN 0544703391 Teoksen verkkoversio.
  2. Hickey, Walter: 22 Maps That Show How Americans Speak English Totally Differently from One Another. Business Insider, 5 June 2013. Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  3. Mental Floss -lehti, syyskuu-lokakuu 2008
  4. Robinson, Frederick William: Female life in prison, by a prison matron. Hurst and Blackett, 1863. ISBN 9781341245022 Teoksen verkkoversio.
  5. Dent, Susie: How to Talk Like a Local: From Cockney to Geordie, s. 99. Random House, 2011. Teoksen verkkoversio.
  6. Foster: Foster's Famous Shoes Bolton Revisited. Viitattu 15 October 2015.
  7. Running Shoes for Plantar Fasciitis Men & Women Your Comfy Feet. Viitattu 15 October 2015.
  8. Smit, Barbara: Sneaker Wars. New York: Harper Perennial, 2009. ISBN 978-0-06-124658-6
  9. How Adidas and PUMA were born 8 November 2005. in.rediff.com. Viitattu 26 September 2010.
  10. Pribut, Stephen M. "Sneaker Odyssey." (Arkistoitu – Internet Archive) Tohtori Stephen M. Pributin urheilulehdet. 2002. Web. 23. kesäkuuta 2010.
  11. Understand pronation to get the correct running shoes Comfort Hacks. Viitattu 14 October 2015.
  12. Marius Bakken: Fitting Your Running Shoes to Your Feet runningshoeswizard.com. Viitattu 24.4.2009.
  13. Chesto, Jon: New City Sports owners plot revival of Boston brand. The Boston Globe, 19.7.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.7.2017. Arkistoitu 21.7.2017.
  14. Belzer: Sneaker Wars: Kanye West Signs Deal with Adidas, Drake with Jordan Brand Forbes. Viitattu 28.1.2016.
  15. 2014 Saks Fifth Avenuen luettelo
  16. Sneakerien historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Tyylikkäimmät sneakerit | The Athlete's Foot The Athlete's Foot. Arkistoitu 22.2.2019. Viitattu 21.2.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]