Skorpionisimput
Skorpionisimput | |
---|---|
Okaskorpionisimppu (Scorpaena notata) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Simppukalat Scorpaeniformes |
Heimo: |
Skorpionisimput Scorpaenidae Risso, 1826 |
Alaheimot[1] | |
|
|
Katso myös | |
Skorpionisimput eli vanhemmalta nimeltään skorpionikalat (Scorpaenidae) on simppukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan kaikista trooppisista meristä. Monia skorpionisimppulajeja pidetään akvaariokaloina.
Taksonomia ja anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisimmat skorpionisimppujen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu paleoseenikaudelle.[1] Heimoon kuuluvien sukujen ja lajien määrästä ei ole yksimielisyyttä. Usein skorpionisimppuihin katsotaan kuuluvan 3 alaheimoa, 23 sukua ja 172–211 lajia.[1][2][3] Eräissä lähteissä skorpionisimppujen heimoon luetaan alaheimoina myös muun muassa ampiaisimppuihin (Apistidae), kirjosimppuihin (Neosebastidae), korusimppuihin (Sebastidae), kitasimppuihin (Setarchidae), velhokaloihin (Synanceiidae) ja purjesimppuihin (Tetrarogidae) kuuluvat kalat. Tällöin skorpionisimppujen heimossa olisi 56 sukua ja 418 lajia.[4]
Ruumiinrakenteeltaan skorpionisimppulajit ovat litteähköjä ja suuripäisiä kaloja ja päässä on usein piikkejä. Useat heimon lajeista jäävät alle 20 cm:n mittaisiksi. Selkäeviä heimon kaloilla on yksi, jossa voi olla notkelma. Eräillä lajeilla rintaevät ovat hyvin kookkaat. Selkäevän, vatsaevien ja peräevän ruodot ovat yhteydessä myrkkyrauhaseen ja skorpionisimput voivat aiheuttaa ihmisellekin hyvin tuskallisen haavan. Eräillä skorpionisimpuilla ei ole uimarakkoa. Väritykseltään skorpionisimput ovat tyypillisesti värikkäitä ja kirjavia. Tyypillisiä värejä ovat punainen ja ruskea.[1][4][3][5][6]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skorpionisimppulajeja tavataan kaikista lämpimistä meristä, satunnaisesti myös murto- ja makeista vesistä. Ne elävät matalista vesistä aina 2 200 metrin syvyyteen. Ne elävät tyypillisesti lähellä pohjaa ja niiden ravintoa ovat äyriäiset ja pienemmät kalat. Useilla skorpionisimpuilla on sisäinen hedelmöitys ja osa lajeista synnyttää eläviä poikasia, osa kutee hyytelömäisen pallon sisälle. Kaikki skorpionisimppulajit ovat syötäviä, mutta eivät kaupallisesti ruokakaloina kovinkaan merkittäviä. Sen sijaan useat niistä ovat suosittuja merivesiakvaarioiden lajeja.[4][1][5][3][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Family Scorpaenidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 23.5.2013. (englanniksi)
- ↑ Fish Identification:Family: FishBase. Arkistoitu 13.4.2021. Viitattu 23.5.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Robert Burton: International Wildlife Encyclopedia, s. 2260. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 978-0761472667 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.5.2013). (englanniksi)
- ↑ a b c Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 320–323. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.5.2013). (englanniksi)
- ↑ a b Family Scorpaenidae (PDF) FAO. (englanniksi)
- ↑ a b John D. McEachran,Janice D. Fechhelm: Fishes of the Gulf of Mexico: Scorpaeniformes to tetraodontiformes, s. 26. University of Texas Press, 1998. ISBN 978-0-292-70634-7 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.4.2013). (englanniksi)