Sinkkikloridi
Sinkkikloridi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | ZnCl2 |
Moolimassa | 136,32 |
Ulkomuoto | Valkoisia kiteitä |
Sulamispiste | 290 °C |
Kiehumispiste | 732 °C |
Tiheys | 2,9 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 432 g/100 ml |
Sinkkikloridi (ZnCl2) on väritön tai valkoinen, hyvin vahvasti hygroskooppinen suola.[2] Sinkkikloridi on heikko Lewis-happo, sen vesiliuoksen pH on noin 4. Sinkkikloridin liukoisuus veteen on 432 g/100 ml (25 °C), moolimassa 136,3 g/mol, sulamispiste 290 °C, kiehumispiste 732 °C, tiheys 2,9 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 7646-85-7.
Sinkkikloridia käytetään suuria määriä tekstiiliteollisuudessa peittana, metallurgiassa metallien pinnoittamiseen sinkillä, paristoissa elektrolyyttinä ja orgaanisessa sekä epäorgaanisessa kemiallisissa synteeseissä.[2]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vedetöntä sinkkikloridia voidaan valmistaa metallisen sinkin ja vetykloridin välisellä reaktiolla.[2]
Zn(s) + 2HCl(g) → ZnCl2(s) + H2(g)
Vesiliuoksia taasen valmistetaan perinteisillä happo-emäs metodeilla, vaikkapa sinkkisulfidista (ZnS) tai sinkkioksidista[2].
ZnS(s) + 2 HCl(aq) → ZnCl2(aq) + H2S(l)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Zinc Chloride (Sinkkikloridi) Käyttöturvallisuustiedote. 28.12.2015. Sigma-Aldrich/Merck. Viitattu 3.9.2020.
- ↑ a b c d E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 234. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3