Sfakiá

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sfakiá
Sfakián kunta

Σφακιά
Δήμος Σφακίων
Askýfoun ylätasankoa Sfakiássa.
Askýfoun ylätasankoa Sfakiássa.
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Sfakiá

Koordinaatit: 35°12′N, 24°08′E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Kreeta
Alue Kreeta
Alueyksikkö Chaniá
Hallinto
 – Asutustyyppi kunta
 – Kallikrates-koodi 7407
 – Kuntakeskus Chóra Sfakíon
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 467,589 km²
Väkiluku (2011) 1 889[1]
 – Väestötiheys 4,04 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Rekisterikilpi ΧΝ











Näkymä Libyanmeren rannalla sijaitsevaan Chóra Sfakíonin kylään.

Sfakiá (kreik. Σφακιά eli Δήμος Σφακίων, Dímos Sfakíon) on Kreikan kunta, joka sijaitsee Chanián alueyksikössä Kreetan alueella. Kunnan pinta-ala on 467,589 neliökilometriä ja väkiluku 1 889 (vuonna 2011). Kunnan kuntakeskus on Chóra Sfakíon.[1][2]

Sfakián kunta sijaitsee Lefká Óri -vuoristossa Kreetan saaren etelärannikolla.[3] Etelässä kunta rajautuu Välimereen kuuluvaan Libyanmereen, idässä Réthymnon alueyksikköön ja muualla Chanián alueyksikköön kuuluviin kuntiin. Kunnan alueella sijaitsee paljon virtaavan veden jyrkkärinteisten ja korkeiden vuorten kalkkikiveen uurtamia rotkoja, kuten Ímproksen rotko ja Samarián rotko.[4][3] Nimi Sfakiá tarkoittaakin suomeksi ”rotkojen maata”.[5] Kuntaan kuuluu pieni Loutrón saari.

Kreetan jouduttua osaksi Osmanien valtakuntaa, muutti vuoristoihin paljon ihmisiä. Vuoristoista he sitten kapinoivat osmaneita vastaan.[6] Ensimmäinen suurempi kapina järjestettiin vuonna 1770 Sfakiássa laivanvarustaja Daskalogiánniksen johdolla. Daskalogiánniksen oli tarkoitus saada apua venäläisiltä, joiden oli tarkoitus harhauttaa osmaneita toisaalla. Apua ei tullut, joten osmanit kukistivat kapinan ja Daskalogiánnis tapettiin.[7] Tämän seurauksena Sfakiá joutui joksikin aikaa osmanien vallan alle.[8]

Vastarintajohtajat julistivat Kreetan itsenäiseksi Sfakiássa vuonna 1866. Egyptiläisjoukot kuitenkin murskasivat kansannousun, joka sittemmin päättyi Arkádin luostarin ruutivaraston räjäyttämiseen ja joukkoitsemurhaan.[8]

Sfakián väkiluku on aikoinaan ollut kymmeniä tuhansia, mutta nykyään asukkaita on vajaa 2 500. Suuret luvut selittyvät Sfakián eristyneellä sijainnilla, joka toi turvaa levottomina aikoina.

Sfakián kunta muodostuu seuraavista kylä- ja kaupunkiyhdyskunnista ja asutuksista:[1][9]

Kyläyhdys­kunta Kylä tai muu asutus Väkiluku (2011)
Agía Rouméli Agía Rouméli 57
Palaiá Agía Rouméli 0
Ágios Ioánnis Ágios Ioánnis 29
Arádaina 4
Anópoli Anópoli 242
Foínikas 13
Livanianá 4
Loutró 56
Lýkos 19
Ásfendos Ágios Geórgios 0
Ágios Nektários 55
Ásfendos 0
Koútelos 7
Nomikianá 68
Vouvás 142
Askýfou Ammoudári 164
Goní 20
Karés 168
Petrés 42
Chóra Sfakíon Chóra Sfakíon 212
Komitádes 53
Vritomártis 0
Ímpros Ímpros 62
Vraskás 6
Patsianós Fragkokástello 148
Kallikrátis 20
Kapsodásos 46
Patsianós 100
Skalotí Argoulés 41
Lákkoi 27
Skalotí 84
Yhteensä: 1 889

Sfakiálaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteisiä tanssijoita Sfakián Komitádeksen kylässä.

Sfakiálaiset sanovat olevansa suoraan doorilaisten jälkeläisiä. He ovatkin muista kreetalaisista poiketen useasti vaaleahiuksisia, pidempiä ja joillain on jopa siniset silmät. Sfakiálaiset tunnetaan koko Kreetalla vapautensa puolustajina.[5]

»He (sfakiálaiset) elävät ilman puolustusvarustuksia. He eivät koskaan kylvä, sillä maa on kuivaa. He elävät hakkaamalla sypressejä ja paimentamalla vuohia. He ovat luonnostaan julmia sodassa ja liikkuvat vuorilla ihmeteltävällä nopeudella. Vielä 110-vuotiaina he kulkevat vuohiensa perässä vuorten huipuilla. Viinin sijasta he juovat vuohenmaitoa ja lähes kaikki ovat terveitä elämänsä loppuun asti»
(kirjoitti Cristoforo Buondelmonti vuonna 1415 matkakertomuksessaan, suom. Merja Tuominen-Gialitaki.[5])

Osa sfakiálaisista harjoitti aikoinaan merenkulkua, johon kuului myös merirosvousta.[5] Loput sfakiálaiset puolestaan hoitivat lampaita ja ryöstelivät Kreetaa kulloinkin hallinneiden valloittajien viljavarastoja.[5] Yhä nykyäänkin sfakiálaiset kokevat esivallan vastustajana.[5] Esimerkiksi kunnassa on rekisteröimättömiä autoja[10] ja poliisiasemat ovat pelkästään kulisseja.[5]

Aikoinaan verikosto oli hyvin yleinen Sfakián alueella.[5] Sen pelossa kokonaisia kyliä muuttui asumattomiksi 1900-luvun alkupuolella.[5]

  • Bennett, Lindsay: Kreeta. (Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset)) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0
  • Hanna, Nick: Kreeta. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
  • Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1
  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b Hanna 2000, kartta
  4. Hanna 2000, s. 7
  5. a b c d e f g h i Tuominen-Gialitaki 2002, s. 151–153
  6. Bennett 2003, s. 18–19
  7. Bennett 2003, s. 20–24
  8. a b Tuominen-Gialitaki 2002, s. 76–77
  9. Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
  10. Tuominen-Gialitaki 2002, s. 156

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]