Saatana saapuu Moskovaan
| Saatana saapuu Moskovaan | |
|---|---|
| Мастер и Маргарита | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Mihail Bulgakov |
| Kieli | venäjä |
| Julkaistu | 1966–1967 |
| Ulkoasu | Moskva-kirjallisuuslehti |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Ulla-Liisa Heino |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1969 |
| Sivumäärä | 503 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Saatana saapuu Moskovaan (ven. Мастер и Маргарита, Master i Margarita, "Mestari ja Margarita") on neuvostokirjailija Mihail Bulgakovin kuuluisin romaani. Teoksen suomensi ensi kertaa Ulla-Liisa Heino, ja se ilmestyi WSOY:n kustantamana 1969.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bulgakov aloitti teoksensa kirjoittamisen vuonna 1928. Hän hioi kirjaansa kuolemaansa asti eli vuoteen 1940 saakka. Ensimmäinen versio tuhoutui maaliskuussa vuonna 1930 – kirjailijan mukaan se paloi uunissa. Bulgakov aloitti kirjoitustyön uudelleen vuotta myöhemmin. Toinen versio valmistui vuonna 1936 ja kolmas vuorostaan 1937. Kirjailijan oli pakko lopettaa kirjoitustyö neljä viikkoa ennen kuolemaansa, minkä jälkeen Bulgakovin vaimo viimeisteli teoksen.lähde?
Ensimmäisen kerran Saatana saapuu Moskovaan julkaistiin 1966–1967 Moskva-kirjallisuuslehdessä sensuroituna versiona, jossa tekstiä oli monin paikoin muutettu ja yli kymmenesosa poistettu kokonaan. Neuvostoliiton maanalainen julkaisutoiminta samizdat painoi myös muutellut ja poistetut kohdat. Vuonna 1967 frankfurtilainen kustantaja julkaisi teoksen näiden laittomien liitteiden avulla. Venäjällä ensimmäinen täydellinen versio kirjasta julkaistiin vasta vuonna 1973, ja viimeisimmän asunsa se sai vuonna 1989, kun kirjallisuusasiantuntija Lidija Janovskaja muotoili sen kaikkien saatavilla olleiden käsikirjoitusversioiden pohjalta.lähde?
Romaani
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaanissa rinnastuu ja kietoutuu yhteen kolme erilaista tapahtumakulkua: Saatanan vierailu 1930-luvun Moskovassa, Mestarin ja Margaritan kiihkeä rakkaustarina sekä Jeesuksen ajan Jerusalem, jossa maaherra Pontius Pilatus pohtii filosofi Ješua Ha-Notsrin (Jeesuksen) kuolemantuomiota. Saatanan hahmo kirjassa on salaperäinen taikuri Woland, jonka seurue koostuu demoneista ja noidista: Heitä ovat Korovjev alias Fagot, suuren mustan kissan hahmon ottanut Begemot ("virtahepo" tai Raamatun Behemot), Azazello, Abadonna ja Hella. Loputtoman monipuolista teosta voidaan tarkastella myös muista näkökulmista: esimerkiksi neuvostoyhteiskuntaa ja koko modernia elämäntapaa ivaavana satiirina tai kehitysromaanina runoilija Ivan Bezdomnyin näkökulmasta.
Kirjan alussa moskovalaisen kirjailijaliiton Massolitin puheenjohtaja Berlioz ylittää raitiotiekiskoja ja liukastuu auringonkukkaöljyyn, jolloin raitiovaunu sinkoaa hänen irti leikkautuneen päänsä poukkoilemaan katukiveykselle. Pian Moskovan teatterimaailma saa uudeksi esiintyjäkseen mustan magian asiantuntijan, professori Wolandin. Hän jakelee näytännöissään ihmisille avokätisesti rahaa ja ranskalaisen muodin luomuksia, jotka myöhemmin kuitenkin haihtuvat savuna ilmaan. Niinpä useat naiset joutuvat juoksentelemaan kaduilla ilkosen alasti. Tämä on vasta alkusoittoa niille kummallisuuksille, joita kaupungissa nyt alkaa sattua tämän tästä: Varietee-teatterin henkilökunta katoaa yksi toisensa jälkeen ja mielisairaaloiden potilashuoneet täyttyvät. Mielisairaalassa majailee myös Berliozin tapaturmaisen kuoleman vuoksi raiteiltaan suistunut runoilija Ivan Bezdomnyi (bezdomnyi = ”koditon”) ja Mestari, jonka elämäntehtävä on kirjoittaa romaani Pontius Pilatuksesta ja joka on joutunut eroon rakastetustaan Margaritasta.
Kirjan luvuissa vuorottelevat Moskovan ja Mestarin kirjan paahteisen Jeršalaimin (Jerusalemin) kaupungin tapahtumat. Maaherra Pontius Pilatus yrittää saada selvää hänelle tuomittavaksi tuodusta kulkurifilosofista Ješua Ha-Notsrista. Vaikka Pilatus on vaikuttunut keskusteluistaan Ješuan kanssa, hän ei uskalla tehdä poikkeuksellista vapautuspäätöstä, vaan antaa tämän ristiinnaulittavaksi. Kuvatuiksi tulevat myös kavaltaja Juudas Kirjatilaisen murha sekä uskollisen opetuslapsen Leevi Matteuksen ajatusmaailma. Näistä tapahtumista kertovat osat on kirjoitettu äärimmäisen realistiseen tyyliin, kun taas arkiseen Moskovaan Bulgakov tuo fantasiaelementtejä, kuten puhuvia kissoja, lentäviä noitia ja katoilevia ihmisiä.
Teoksen toinen osa käsittelee Margaritaa, joka ei ole unohtanut Mestariaan vaan yrittää kiihkeästi selvittää tämän olinpaikkaa. Woland tekee hänelle tarjouksen, jonka Margarita hyväksyy. Saatana haluaa tämän toimivan emäntänä järjestämissään suurissa tanssiaisissa, joihin saapuu ammoin kuolleiden ihmisten kavalkadi. Margaritan hurja lento yli Moskovan ja toimiminen juhlien emäntänä palkitaan, kun Mestari vapautetaan mielisairaalasta. Lopuksi Mestari ja Margarita jättävät Moskovan Saatanan ja tämän seuralaisten saattamina.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. ((Master i Margarita, 1928–40.) Suomentanut Ulla-Liisa Heino. Suomennoksen tarkistanut Vappu Orlov) Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30301-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Monikielinen WWW-sivusto kirjasta ja TV-sarjasta
- Romaanin englanninkielinen käännös (Arkistoitu – Internet Archive)
- Nina Gimishanov: Tie valoon tai ikuiseen rauhaan. Kiiltomato.net 3.8.2005.