Sääminginsalo
Sääminginsalo (myös Kerimäensaari[2]) Saimaan vesistössä on Suomen toiseksi suurin saari, jos kaivetun kanavan mantereesta erottama maa-alue hyväksytään saareksi. Samalla ehdolla Sääminginsalo on Suomen suurin saari, jos lisäksi vedenpinnan edellytetään olevan samalla tasolla joka puolella saarta. Saareksi voidaan määritellä myös sitä rajaavien jokien koskiosuuksien vuoksi vedenpinnaltaan eritasoisten vesistöjen erottama maa-alue, jolloin Sääminginsalo on Suomen toiseksi suurin saari Soisalon jälkeen.[3]
Sääminginsalon pinta-ala on 1 069 km², ja sitä ympäröivät joka puolella noin 76 metrin korkeudella merenpinnasta olevat järvet Haukivesi, Pihlajavesi, Puruvesi, Paasivesi ja Enonvesi. Sen alueella ovat Savonlinnan keskustaajaman itäosat sekä Enonkosken ja Kerimäen kirkonkylät.[4]
Järvien lisäksi Sääminginsaloa erottaa mantereesta kaivettu kolmiosainen Raikuun kanava.[5] Luoteessa Sääminginsaloa rajaa Haponlahden kanava. Ennen sen ja Oravin kanavan rakentamista Sääminginsaloon kuului myös laaja niemimaa, jolla sijaitsee Ahvensalmen kylä.
Toisaalta myös Sääminginsalon asema saarena voidaan asettaa kyseenalaiseksi, koska se on saari vain Raikuun kanavan ansiosta, jonka paikalla mahdollisesti aiemmin olleesta luonnonkanavasta on erilaisia tietoja. Maanmittari Lars Röösin Raikuun kylän kartassa vuodelta 1644 ei näy kanavaa vaan kannas[6]. Geologi Aimo Kejosen (2010) mukaan paikalla taas on tiettävästi ollut veneellä kuljettava vesitie[7]. Asiasta on käyty keskustelua Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen välillä, ja sen lopputuloksena vuonna 2001 Sääminginsalo tunnustettiin saareksi.[3][8]
Sääminginsalo lisättiin Suomen suurimpien saarten listalle vuonna 2001.
Sääminginsalon vesistöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sääminginsalossa on noin 50 järveä. Näistä suurimpia (yli 1 km²) ovat
- Ylä-Enonvesi (11,86 km²)
- Suurijärvi (7,99 km²)
- Suuri Vehkajärvi (6,73 km²)
- Riitasenjärvi (6,13 km²)
- Ylä-Luotojärvi (5,86 km²)
- Kuonanjärvi (5,74 km²)
- Hanhijärvi (4,28 km²)
- Ala-Luotojärvi (3,90 km²)
- Kuhajärvi (3,58 km²)
- Lakianjärvi (3,17 km²)
- Seppäjärvi (3,16 km²)
- Hiisjärvi (3,03 km²)
- Reijusjärvi (2,82 km²)
- Kuhajärvi (Moinniemi, 1,65 km²)
- Jalasjärvi (1,53 km²)
- Pahkajärvi (1,49 km²)
- Keplakko (1,43 km²)
- Pellosjärvi (1,19 km²)
- Ruokojärvi (1,14 km²)
- Ylä-Kieluu (1,09 km²)
- Sylkky (1,06 km²)
- Kolvonen (-)
- Saarijärvi (-)
Järviä yhdistäviä jokia, koskia ja virtoja ovat Matkonjoki, Karhunkoski, Enonkoski, Uitonsalmi, Haverilanjoki, Suurijoki ja Kuonanjoki. Pisimmän Sääminginsalon sisäisen vesireitin muodostaa Herajärviltä lähtevä reitti, joka kulkee Seppäjärven ja Seppäjoen kautta Ala-Kieluuseen, Löksään ja Koveronjoen-Suurijoen kautta Riitasenjärveen, Saarijärveen ja Ylä-Enonveteen. Osia tästä reitistä on kehitetty melontareittinä nimellä Ulpukkareitti.
Kuonanjärvessä sijaitseva Kokkosaari on eräiden lähteiden mukaan maailman suurin saari saaressa olevassa järvessä. Kokkosaari on noin 2 km pitkä ja sen leveys vaihtelee 400 ja 900 metrin välillä[9].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, s. 394–397. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6
- ↑ Kuusisto, Esko: Suomi – Saarten ja vetten maa, s. 8. Helsinki: Saaristoasiain neuvottelukunta – Työ- ja elinkeinoministeriö, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.1.2020).
- ↑ a b Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle Tietoaika. 12.9.2001. Tilastokeskus.
- ↑ Kejonen, Aimo: Kansanuskomuksia ja geologiaa, s. 229. (Teoksessa: Koivisto, Marjatta (toim.): Jääkaudet) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3
- ↑ Hurskainen, Tarmo: Raikuun kanava Suomen kanavat. Arkistoitu 31.10.2007. Viitattu 10.3.2009.
- ↑ Röös, Lars: Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat. Kerimäki, Raikuu, c1:147. 1644. Kartan verkkoversio Jyväskylän Yliopiston julkaisuarkistossa (jpg) (viitattu 3.8.2010)
- ↑ Suomen suurimmasta saaresta kiistaa Yle Uutiset. 3.8.2010.
- ↑ Enkama, Kai: Sääminginsalosta Suomen toiseksi suurin saari. Tietoaika, 2001, nro 6, s. 9. Tilastokeskus. Lehden verkkoversio. (pdf)
- ↑ {{Verkkoviite | Osoite =https://www.touristlink.com/finland/kokkosaari/overview.html | Nimeke =Kokkosaari| Tekijä =Tourislink | Julkaisu =| Viitattu =23.9.2024
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anttolanseutu Kerimäensaari (Arkistoitu – Internet Archive)
- Facta-tietopalvelu: saari[vanhentunut linkki]