Ricarda Huch
Ricarda Huch (1864–1947) oli saksalainen prosaisti, runoilija ja kulttuurihistorioitsija.[1] Huch oli merkittävä sekä lyyrikkona että novellin- ja romaaninkirjoittajana.[2] Huch tunnetaan parhaiten kirjoittamistaan romanttisista historiallisista romaaneista.[1]
Huch opiskeli Zürichin yliopistossa 1888–1891 historiaa ja väitteli historian tohtoriksi vuonna 1892.[1][2] Ensimmäisellä luomiskaudellaan 1890–1900 hän kirjoitti uusromanttista runoutta. Myös ensimmäinen romaani, Erinnerrungen von Ludolf Ursleu dem Jüngeren vuodelta 1892, oli hyvin romanttinen.[1] Muita aikakauden teoksia ovat komedia Der Bundesschwur (1891), draama Evoe (1892) sekä Gedichte (1894) ja Erzählungen (1897).[2] Toisessa romaanissa Aus der Triumphgasse (1902, suom. Elämäntarinoita syrjäkaduilta) sekoittuvat jo romantiikka ja realismi. Hänen suuri teemansa, elämänhalu, näkyy sekä siinä että seuraavassa romaanissa Vita somnium breve (1903).[1]
Adolf Hitlerin noustessa valtaan hän oli Preussische Dichterakademien suurimpia kuuluisuuksia. Hän kuitenkin kieltäytyi liittymästä natsien kirjallisuusakatemiaan.[1]
Suomennettu teos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elämäntarinoita syrjäkadulta. (Aus der Triumphgasse, 1901.) Suomentanut Hilja Walldén. Helsinki: Otava, 1904.
Sarjassa Hyvää yötä! on näytteitä Huchin tuotannosta:
- ”Noidanlapsi”, Hyvää yötä! osa 6. Toimittanut V. Hämeen-Anttila. Hämeenlinna: Karisto, 1939.
- ”Juutalaisen hauta”, Hyvää yötä! osa 10. Toimittanut Werner Anttila. Hämeenlinna: Karisto, 1943.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ricarda Huch Wikimedia Commonsissa
- Vapaasti ladattavia Ricarda Huchin e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta.