Reijo Heinonen (professori)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reijo E. Heinonen
Henkilötiedot
Syntynyt3. lokakuuta 1938 Helsinki (ikä 86)[1]
Kansalaisuus Suomi
Ammatti yleisen teologian emeritusprofessori[1]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (TK 1965, TM 1966, FM 1986), Tübingenin yliopisto (TT 1972)[1]
Instituutti Joensuun yliopisto[1]
Tutkimusalue Saksan uusimman ajan kirkkopolitiikka, arvokasvatus, globaali etiikka[1]

Reijo Eljas Heinonen (s. 3. lokakuuta 1938 Helsinki)[1][2] on naantalilainen Joensuun yliopistosta eläkkeelle vuonna 2003 jäänyt yleisen teologian professori ja kirjailija.[3]

Reijo E. Heinosen vanhemmat olivat taidemaalari, professori Aarre Heinonen ja laulajatar, kirjailija Tuomi Elmgren-Heinonen.[4][1]

Heinonen kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta 1958. Hän valmistui Helsingin yliopistosta teologian kandidaatiksi 1965, teologian maisteriksi 1966 ja filosofian maisteriksi 1986. Teologian tohtoriksi hän valmistui Tübingenin yliopistosta vuonna 1972.[1] Hänen saksankielisen väitöskirjansa (1972) otsikkona oli Die Bremer Deutschen Christen : ein Beitrag zur Theologie und Kirchenpolitik der Deutschen Christen im Dritten Reich.[5] Väitöskirja julkaistiin vuonna 1978 osin uusittuna ja tiivistettynä monografiana.[6]

Turun yliopistossa hän on aikaisemmin opettanut uskonnon didaktiikkaa ja toiminut kirkkohistorian dosenttina. Lisäksi hän on toiminut asiantuntijana Islamilaisessa koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö ISESCO:ssa. Heinonen on puhunut pitkään maailmanlaajuisen etiikan ja kulttuurien välisen vuoropuhelun puolesta; hänen kirjoittamiinsa kirjoihin lukeutuu muun muassa vuonna 1995 julkaistu Vastuun aika, jossa käsitellään kansainvälisten vaikuttajien myönteisen suhtautumisen välttämättömyyttä, jotta eettinen tietoisuus muuttuisi.[2][7]

Heinonen on toiminut Rauhankasvatusinstituutin puheenjohtajana.[8] Hän sai vuonna 2009 tuolloin ensimmäisen kerran jaetun Kultainen sääntö -palkinnon kunnianosoituksena pitkään jatkuneesta työstään maailmanlaajuisen etiikan puolesta. Palkinnon antoivat kansainvälinen Uskot ilman rajoja -järjestö sekä United Religions Initiative (URI).[2]

Heinonen luennoi ympäri maailmaa ja kirjoittaa myös tieteellisiä artikkeleita muun muassa saksaksi.[3] Hänen tieteelliseen tuotantoonsa kuuluu yli 100 saksan- tai englanninkielistä julkaisua. Hänen kirjoittamia kirjoja ovat muun muassa:[1]

  • Työ ja yhteys (1969),
  • Die Bremer Deutschen Christen : ein Beitrag zur Theologie und Kirchenpolitik der Deutschen Christen im Dritten Reich (1972, väitöskirja)[5]
  • Anpassung und Identität. Theologie und Kirchenpolitik der Bremer Deutschen Christen 1933-1945 (1978, aiemman väitöskirjan uusittu ja tiivistetty versio),[6]
  • Aineenopettajan koulutus kulttuuripolitiikan ristivedossa (1987),
  • Perhosen perspektiivi (1993),
  • Arvomuisti kehitysyhteistyössä (1997) ja
  • Hiljaiset vedet - vastuunvirrat (2006).

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 165. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. ↑ a b c Yli-Parkas, Hanne: Reijo Heinonen palkittiin eettisyyden puolestapuhujana ts.fi. 21.9.2009. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 10.6.2012.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ a b Passoja, Teemu: Maailma talkoisiin kaupunkiuutiset.fi. 27.10.2009. ML-Mediat Oy. Viitattu 10.6.2012.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Sakari, Marja: Aarre Heinonen Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 7.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 10.10.2012.
  5. ↑ a b Reijo E. Heinonen: Die Bremer Deutschen Christen : ein Beitrag zur Theologie und Kirchenpolitik der Deutschen Christen im Dritten Reich (PhD thesis, / Tübingen : Eberhard-Karls-Universität) 1972. (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 18.7.2017. (saksaksi)[vanhentunut linkki]
  6. ↑ a b Reijo E. Heinonen: Anpassung und Identität : Theologie und Kirchenpolitik der Bremer Deutschen Christen 1933-1945 (A rev. and abridged version of the author's PhD thesis, Tübingen, 1972. 302 s., per worldcat.org) ISBN 3-525-55704-3. 1978. Göttingen : Vandenhoeck und Ruprecht (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 18.7.2017. (saksaksi)[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Latvakangas, Eva: Pyhät arvot tulessa ts.fi. 12.2.2006. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 10.6.2012.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Järjestö: historia rauhankasvatus.fi. Rauhankasvatusinstituutti ry. Viitattu 10.6.2012.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hällström, Gunnar af & Raunistola, Eeva (toim.): Vastuun uudet ulottuvuudet. Globaalin etiikan haaste. Juhlakirja professori Reijo E. Heinosen täyttäessä 60 vuotta. (Studia Carelia humanistica 12) Joensuu: Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta, 1998. ISBN 951-708-688-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reijo_Heinonen_(professori)&oldid=22372498”