RGB-värimalli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
RGB-värit ja yhdistelmät
RGB-värit ja yhdistelmät

RGB-värimalli on väritila, jossa eri värejä muodostetaan sekoittamalla keskenään punaisen, vihreän ja sinisen väristä valoa. Värimallin nimi juontuu näiden päävärien englanninkielisistä nimistä: red, green, ja blue. Tällaista värillisiä valoja yhdistelevää värimallia kutsutaan additiiviseksi, mikä on vastakohta esimerkiksi painotekniikassa käytetylle subtraktiiviselle, värejä valosta vähentävälle, värimallille. RGB-värimallia käytetään värien esittämiseen muun muassa tietokoneessa ja televisiovastaanottimessa, joiden näyttölaitteiden pikselit muodostuvat punaisen, vihreän ja sinisen värisistä valonlähteistä.

RGB-värimalli digitaalisessa kuvankäsittelyssä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RGB-värikuutio

Kuvatiedostoja käsitellään yleensä RGB-väritilassa. RGB-värikuvatiedosto muodostuu kolmesta värikanavasta. Näytöllä kanavat näkyvät punaisina, vihreinä ja sinisinä pisteinä, havaittava väri syntyy näiden pisteiden yhteisvaikutuksesta. Käytettäessä 24 bitin bittisyvyyttä, eli 8 bittiä osaväriä kohden, joka on digitaalisissa kuvissa eniten käytetty bittisyvyys, jokainen kuvapiste voi esittää 256 erilaista kirkkaustasoa kutakin kolmea osaväriä kohti. Kaikki väriyhdistelmät (256 × 256 × 256) voivat tällöin muodostaa 16 777 216 erilaista väri-kirkkausyhdistelmää.

Digitaalikamerat tallentavat kuvatiedostot yleensä sRGB-väriavaruudessa. Ammattilaiskameroissa väriavaruudeksi voidaan valita muukin väriavaruus. sRGB-väriavaruus vastaa näytön asetuksista löytyvää sRGB-väriavaruutta. sRGB on määritelty vuoden 1996 monitorien väritoistolle, mutta myös nykyiset CRT- ja nestekidenäytöt sekä digitaalikamerat ja tulostimet noudattavat sRGB-standardia. Ammattikäytössä sRGB-väriavaruutta pyritään yleensä välttämään, koska se ei kata kaikkia värejä (etenkään sinivihreitä), jotka voidaan esittää CMYK-mallilla.

Skanneri saattaa tehdä kuvatiedostoon värihunnun, jolloin jotkut RGB-väreistä korostuvat kuvassa. Värihuntu poistetaan kuvaan jätetyn harmaakortin ja kuvankäsittelyohjelman harmaan pipetin avulla. Myös digitaalikamerat tallentavat kuvan RGB-muodossa. Kameran ottama kuva on kennolla yleensä ns. Bayer-RGB-muodossa, josta luodaan normaali RGB-kuva erilaisten algoritmien avulla.

Tietotekniikassa käytetty 32-bittinen RGBA-kuva käyttää RGB-kuvaan verrattuna lisäksi alfakanavaa, jota käytetään läpinäkyvyystietoon renderöinnissä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]