RFA One
RFA One on kantoraketti, jonka on kehittänyt Etelä-Saksalainen avaruusalan yritys Rocket Factory Augsburg.[1] RFA One soveltuu erityisesti pien- ja minisatelliittien kuljetukseen LEO- (engl. low earth orbit) ja aurinkosykroniselle radalle. Ensimmäinen operatiivinen lento on ilmoitettu vuoden 2023 lopulle. [2]
Raketin rakenne ja parametrit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnitelman mukaan kantoraketti tulee olemaan kaksivaiheinen, ja sen nostokapasiteetti on 1100 kg 700 km päässä oleville aurinkosynkronisille kiertoradoille.[3] Raketin korkeus on arviolta 30 metriä.[4]
Ensimmäisen vaiheen käyttovoima koostuu yhdeksästä moottorista, joista jokainen tuottaa 500 000 HV (367 750 kW). Moottoreiden työntövoima on 100 kN.[5] Hiilivetyjä ja nestehappea ehdotettiin ensisijaisiksi polttoainelähteiksi.[4] Moottoreiden osien valmistukseen käytetään menetelmänä kolmiulotteista tulostusta.[5] Itse tulostin koostuu turbopumpun kotelosta, polttokammiosta ja injektorista. [6]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rocket Factory Augsburg on kehittänyt turbopumpun[7], joka on myös osa RFA One kantoraketin moottoria. Lisäksi yritys valmisti ja testasi onnistuneesti RFA One kantoraketin ylemmän vaiheen säiliöt.[8] Moottorin toiminta perustuu vaiheittaiseen polttoon. Tämä moottoriteknologia on yksi energiatehokkaimmista menetelmistä, eikä ole aikaisemmin vielä ollut edustettuna Euroopassa.[9]
Yrityksen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rocket Factory Augsburg perustettiin vuonna 2018[10], ja se sijaitsee Augsburgin kaupungissa Saksan osavaltiossa, Bayernissa. Yrityksessä oli noin 70 tyontekijää vuoden 2020 kesäkuun laskelman mukaan.[11] OHB SE on RFA:n strateginen sijoittaja[4] ja rahoituksellinen sijoittaja on Münchenissa sijaitseva Apollo Capital Partners GmbH[12], jonka johtava kumppani on Hans Steininger[13] (toimii myös MT Aerospacen toimitusjohtajana[14]).
Viimeisimpänä saavutuksena Rocket Factory Augsburg valittiin Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus (DLR) järjestämän mikrokantorakettikilpailun toiselle kierrokselle. [15]
Suunnitellut laukaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]RFA One kantoraketin ensimmäinen kaupallinen lento on ilmoitettu vuodelle 2022.[2] Tällä hetkellä yritys etsii sopivaa laukaisupaikkaa. Pohjanmerellä[16] ja Azoreilla Portugalissa[4] sijaitsevat kohteet ovat molemmat ehdokkaita ensimmäista lentoa varten.
Lisäksi Rocket Factory Augsburg solmi kumpanuuden Exolaunch -yrityksen kanssa edesauttaakseen lennon onnistunutta käytäntöönpanoa.[17] Exolaunch on Momentus -yrityksen ensimmäinen asiakas, ja työskentelee venäläisten avaruusalan yritysten Glavkosmoksen ja Lavotškin kanssa. [18]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Janssen, Tim: Trägerraketen aus Augsburg, s. 22-25. Neubrandenburg: Raumfahrt Concret, Iniblu 2000, 2020.
- ↑ a b Wie das Bremer Raumfahrtunternehmen OHB ganz Europa eroberte - buten un binnen www.butenunbinnen.de. Viitattu 28.10.2020. (saksa)
- ↑ Meet RFA's Micro Launcher for small satellites - Rocket Factory Augsburg rfa.space. Arkistoitu 12.2.2022. Viitattu 28.10.2020. (englanti)
- ↑ a b c d Dieter Sürig: Die Senkrechtstarter aus Augsburg Süddeutsche.de. Viitattu 28.10.2020. (saksa)
- ↑ a b Rennen um das Weltall: Neuer Trend in der Raumfahrt: Die Billigrakete vom Fließband www.handelsblatt.com. Viitattu 28.10.2020. (saksa)
- ↑ Philip Kaleta: 3 Startups aus Deutschland wollen das Weltall erobern - mit ähnlichen Methoden wie Elon Musks SpaceX Business Insider. 9.1.2020. Viitattu 28.10.2020. (saksa)
- ↑ Rocket Factory Augsburg | Fair & affordable access to space www.rfa.space. Viitattu 28.10.2020. (englanti)
- ↑ RFA - Rocket Factory on LinkedIn: #fullsuccess #space #newspace www.linkedin.com. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
- ↑ RFA - Rocket Factory on LinkedIn: #Rocket #Factory #RFA | 15 comments www.linkedin.com. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Handelsregisterauszug von Rocket-Factory-Augsburg-GmbH aus Augsburg (HRB 32731) www.online-handelsregister.de. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ griephan Kiosk bc.pressmatrix.com. Viitattu 28.10.2020. (saksa)
- ↑ Portfolio - Apollo Capital Partners www.apollopartners.de. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ Profile - Apollo Capital Partners www.apollopartners.de. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ Vorstand & Aufsichtsrat - MT Aerospace www.mt-aerospace.de. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ Bundesministerium für Wirtschaft und Energie: Drei Raketen-Start-ups starten in die 2. Runde des deutschen Wettbewerbs für Mikrolauncher www.bmwi.de. Arkistoitu 24.10.2020. Viitattu 28.10.2020. (saksa)
- ↑ Stefan Lakeband: Deutscher Weltraumbahnhof: Pläne für Raketenstarts in der Nordsee WESER-KURIER. Viitattu 28.10.2020. (saksa)
- ↑ EXOLAUNCH exolaunch.com. Arkistoitu 10.11.2020. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ Новости. Интервью с Дмитрием Богдановым, Генеральным директором ECM Space Technologies GmbH, партнером по реализации запусков малых КА www.glavkosmos.com. Viitattu 28.10.2020.