Pierre Bouguer
| Pierre Bouguer | |
|---|---|
 Jean-Baptiste Perronneaun maalaama Pierre Bouguerin muotokuva 1700-luvulta. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. helmikuuta 1698 Croisic |
| Kuollut | 15. elokuuta 1758 (60 vuotta) Pariisi |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Fysiikka, tähtitiede, geodesia, hydrografia, navigointi ja Fotometria |
Pierre Bouguer (16. helmikuuta 1698 – 15. elokuuta 1758)[1] oli ranskalainen matemaatikko ja geodeetti.
Bouguerin isä oli hydrografian professori. Hän opetti poikaansa, joka oli eräänlainen ihmelapsi ja hallitsi jo 15-vuotiaana matematiikkaa ja luonnontieteitä. Tällöin isä kuoli, ja poika nimettiin vapautuneeseen professorin virkaan.[1]
Bouguer huomasi Etelä-Amerikassa, että Andien vuoristo aiheutti paikallisen luotiviivan taipumista vuoristoon päin, ja ymmärsi tämän olevan Newtonin yleisen gravitaatiolain mukaista vuoriston massojen painovoimavaikutusta. Yrittäessään arvioida tämän vaikutuksen suuruutta hän kuitenkin huomasi, että havaittu efekti oli alle puolet teoreettisesta. Ilmiö liittyy isostasiaan.
Bouguer julkaisi valoa koskevia tutkimuksia vuonna 1729 kirjassaan Essai d’optique sur la gradation de la lumière. Hän tutki, miten valon voimakkuus pienenee väliaineessa, ja havaitsi tiettävästi ensimmäisenä Beerin ja Lambertin lain perusperiaatteen.
Marsissa on Bouguerin mukaan nimetty kraatteri.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pierre Bouguer MacTutor. Viitattu 4.12.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pierre Bouguer Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
