Philip Ulric Strengberg
Philip Ulric Strengberg (2. elokuuta 1805 Sievi – 8. lokakuuta 1872 Pietarsaari) oli suomalainen Pietarsaaressa vaikuttanut tukkukauppias ja Strengbergin tupakkatehtaan omistanut tehtailija.[1]
Strengbergin vanhemmat olivat Pohjanmaan jalkaväkirykmentin luutnantti David Gustaf Strengberg ja Philippina Carolina Westberg. Hän kävi Oulun triviaalikoulun ja siirtyi koulusta päästyään 1820 kauppa-apulaiseksi erääseen pietarsaarelaiseen liikkeeseen. Strengberg sai porvarioikeudet 1828 ja hän saattoi sitten ryhtyä itsenäiseksi kauppiaaksi. Hän toimi aluksi vähittäiskauppiaana mutta siirtyi sitten vientikaupan puolelle. Strengberg vei Suomesta aluksi tervaa ja potaskaa ja 1840-luvulla hän aloitti myös puutavaran viennin. Terva vietiin aluksilla joita Strengberg rakennutti yhdessä muiden pietarsaarelaisten kauppiaiden kanssa. 1860-luvulla Strengberg oli kaupungin ja koko Suomen merkittävin laivanvarustaja, hänelle oli tällöin omistuksessaan fregatti Vesta ja kuusi suurta parkkilaivaa.[1]
Strengberg meni vuonna 1842 osakkaaksi Pietarsaareen vuonna 1762 perustettuun tapakkatehtaaseen kun sen omistaja Carl Salomon Lindskog oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin 1830-luvun lopulla. Strengbergistä tuli muutamassa vuodessa tehtaan pääomistaja ja toiseksi omistajaksi tuli pietarsaarelainen apteekkari Victor L. Schauman (1822–1872). Tehtaan nimeksi tuli samalla Ph. U. Strengberg & Co Tobaks-Fabrik. Strengberg ja Schauman alkoivat uudistaa tehdasta ja kasvattivat sen tuotantoa niin että tehtaassa oli 1850-luvun lopulla jo 35 työntekijää. 1860-luvulla työntekijöitä oli jo yli sata ja tuotantomenetelmiä oli koneellistettu. Tehdas alkoi samalla käyttää raaka-aineena ulkomaista tupakkaa kun siihen saakka oli käytetty yksinomaan Suomessa kasvatettua tupakkaa. Strengbergin kuollessa tehtaassa oli jo 161 työntekijää. Työntekijöinä oli yksinomaan naisia sekä nuoria tyttöjä ja poikia. Tehtaan tuotteisiin kuuluivat piipputupakat, sikarit ja nuuska.[1]
Strengberg kuului vuodesta 1843 Pietarsaaren kaupunginvanhimpiin ja hän oli raatimiehenä 1837–1858. Hän omisti tupakkatehtaan ohella pikitehtaan ja oli osakkaana laivatelakassa ja Ähtävänjoen varrella sijainneissa Herrforsin ja Långforsin sahoissa.[1]
Strengberg kuoli 1872 67-vuotiaana ja lapsettomana. Tupakkatehtaasta muodostettiin osakeyhtiö jota johti aluksi Strengbergin lanko kauppaneuvos John Blomström ja 1900-luvun alusta lähtien Viktor Schaumanin poika Wilhelm Schauman. Strengbergin kauppaliiketoimintaa jatkoi hänen sisarensa ja tämän miehen johtama Oy Ph. U. Strengberg & Co niminen yhtiö joka toimi aina vuoteen 1962 saakka. Tupakkatehtaan osake-enemmistö siirtyi 1940 turkulaiselle P. C. Rettigille ja Turun ja Pietarsaaren tupakkatehtaat yhdistettiin vuonna 1976 Oy Rettig-Strengberg Ab nimiseksi yhtiöksi. 1990-luvulla Pietarsaaren tehdas siirtyi ensin R. J. Reynoldsin ja sitten ruotsalaisen Swedish Matchin omistukseen. Pietarsaaren tehdas suljettiin vuonna 1998 ja tuotanto siirrettiin Swedish Matchin tehtaille Belgiaan. [1]
