Parodia
Parodia eli ivamukaelma on ivallinen, piikittelevä, liioitteleva tai koominen toisen (yleisön tunteman) teoksen jäljitelmä (myös pienet viittaukset kohteeseen riittävät). Alkuperäinen teos tehdään naurunalaiseksi. Parodia voi kohdistua myös johonkin lajityyppiin, jolloin irvaillaan lajityypin kliseille. Reaalimaailmankin asioita voi parodioida, kuten jonkun elämäntyyliä.
Parodia muistuttaa satiiria. Erona on se, että parodialla tarkoitetaan teoksen mukaelmaa, kun taas satiiri kohdistaa ivan yhteiskunnan vääryyksiin ja heikkouksiin sekä ihmisten paheisiin. Niinpä satiirinen elokuva käsittelee yhteiskunnallista ilmiötä tai paheellisesti toimivaa henkilöä, kun taas parodinen elokuva mukailee toista elokuvaa tai kokonaista lajityyppiä. Merkitykset ovat kuitenkin osittain sekoittuneet: parodiaa käytetään myös satiirisen merkityksessä tai se voidaan lukea satiirin alalajiksi. Ne eroavat puhtaasta komiikasta sikäli, että ne käyttävät naurua kuvauskohdetta vastaan. Ivailussa ei herätetä suvaitsevuutta tai myötäelämistä kohteeseensa.[1]
Yksi tunnetuimmista ja suosituimmista nykyajan parodiakirjailijoista on Terry Pratchett Kiekkomaailma-sarjallaan.
Tunnettuja parodioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Loru sorbusten herrasta (Taru sormusten herrasta -kirja)
- Linnunradan käsikirja liftareille (scifi)
- Barry Trotter (Harry Potter)
- Juha Hurme: Ylistalon huussissa (Volter Kilven kirja Alastalon salissa)[2]
Elokuva ja televisio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Avaruusboltsit (Tähtien sota)
- Hei me rokataan! aka. This Is Spinal Tap (rock-dokumentit)
- Star Wreck (Star Trek ja Babylon 5)
- Austin Powers (James Bond)
- The Comebacks (urheiluelokuvat)
- Spy Hard – lupa läikyttää (toimintaelokuvat)
- London Tipton (Paris Hilton)
- Rainier Wolfcastle (Arnold Schwarzenegger)
- A.U.T.O. (K.I.T.T.)
- Viidakon Ykä (Tarzan)
- Studio Julmahuvin ja Petteri Summasen Roudasta rospuuttoon (suomalainen tv-draama)[3][4]
- Putous, alun perin parodia tosi-tv:stä [5]
- Walk Hard: The Dewey Cox Story (2007) (muusikkoelämäkertaelokuvat)[6][7]
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Weird Al" Yankovic: Smells Like Nirvana (Nirvanan ”Smells Like Teen Spirit” -hitti)
- Martti "Huuhaa" Innanen: Elsa, kohtalon lapsi (suomalainen tango)[8][9][10]
- Vexi Salmi ja Heikki Annala: Elämän valttikortit [11][12]
- Simo Salmisen ja Spede Pasasen Rotestilaulu (protestilaulut)
- Kari Kuuvan Tango pelargonia, 1964 (tango) [13][14][9]
- Irwin Goodmanin Marcello Magaroni (Umberto Marcato ja suomalainen tango)
- Vasikoiden marssi (natsimarssi Horst Wessel Lied.)
- Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maa (iskelmämusiikki)[12]
- The Rutles (The Beatles)[15]
Muut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Akira Toriyaman Neko Majin Z (Dragon Ball Z)
- Uncyclopedia ja Hikipedia (Wikipedia)
- Juhani Peltosen kuunnelma Elmo, urheilija (Paavo Noposen ja Pekka Tiilikaisen urheiluselostukset sekä erilaiset huippu-urheilun lieveilmiöt)
Laki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laki satiirin ja parodian suojalle on toisinaan ristiriidassa tekijänoikeuksien kanssa, etenkin verkkolevityksessä olevat työt törmäävät eri maiden käytäntöihin.[16]
EFFI on kritisoinut Helsingin hovioikeuden päätöstä parodiaan liittyvästä asiassa.[17]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–Sukulaisuus), s. 6100, art. satiiri. Otava, 1976. ISBN 951-1-05637-9
- ↑ Kirja-arvostelu | Suomen itsenäisyyden ajan tärkeimmäksi kirjaksi valittiin suurtyö, jonka tekijän elämää varjostivat yksinäisyys ja kyvyttömyys solmia rakkaussuhteita Helsingin Sanomat. 12.7.2022. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon yle.fi. Viitattu 1.6.2022.
- ↑ Petteri Summanen: Tästä sketsistä minut toivottavasti muistetaan Yle Uutiset. 15.10.2014. Viitattu 1.6.2022.
- ↑ Putouksen sketsihahmokisa oli aluksi vitsi Yle Uutiset. 16.1.2013. Viitattu 1.6.2022.
- ↑ https://www.researchgate.net/publication/271759265_Walk_Hard_film_parody_biopics_and_music
- ↑ ‘Walk Hard’ is a pitch-perfect parody of musical biopics Orange County Register. 20.12.2007. Viitattu 15.9.2022. (englanti)
- ↑ Muistatko? Huuhaa Innanen sai ainutlaatuisen palkinnon Billboard-lehdeltä mtvuutiset.fi. 4.12.2014. Viitattu 1.6.2022.
- ↑ a b Nämä hitit on tehty ihan vitsillä, vaikka kansa ottikin tosissaan – suomalainen musiikki on täynnä "väärinymmärrettyjä" helmiä Yle Uutiset. 18.10.2019. Viitattu 1.6.2022.
- ↑ LEVYNURKKA | Huuhaa Innasen myöhemmät vaiheet Helsingin Sanomat. 31.5.2009. Viitattu 1.6.2022.
- ↑ Starship Troopers ennen ja nyt: fasismin satiiri, Hollywood ja Trumpin aika Kuvien takaa. 19.11.2016. Viitattu 1.6.2022.
- ↑ a b Elävän arkiston bonus: Iskelmä-Suomi on murheellisten laulujen maa | yle.fi/musiikki vintti.yle.fi. Viitattu 1.6.2022.
- ↑ Antti-Ville Kärjä, Kai Åberg: Tango Suomessa. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja, 2012, nro 108. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kari Kuuva: Tango Pelargonia yle.fi. Viitattu 1.6.2022.
- ↑ Neil Genzlinger: Neil Innes, a Master of Musical Humor, Is Dead at 75 The New York Times. 30.12.2019. Viitattu 17.5.2024. (englanti)
- ↑ YouTube Removes “Shred” Parody Videos; WIRED Puts Them Back Up Digital Media Law Project. Viitattu 11.1.2017.
- ↑ Helsingin hovioikeus: Tehokas parodia ei ole parodiaa EFFI. Viitattu 11.1.2017.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alén-Savikko, Anette: ”Vakavasti otettava (va)iva – tekijänoikeudellisia huomioita parodiasta”, Oikeus, tieto ja viesti: Viestintäoikeuden vuosikirja 2015, s. 196–259. (Toimittanut Päivi Korpisaari) Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2016. ISBN 978-951-51-0918-7
- Hietanen, Herkko: Pelleily sallittu? Parodia tekijänoikeuden rajoituksena. Defensor Legis, 2009, nro 1. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Am I Right? -sivusto on omistautunut musiikkiparodioille. (englanniksi)
- Laine, Jarkko: Mahdotonta menoa Turun Sanomat. 17.3.1998.