Painajainen
Painajainen on pelottava tai häiritsevä uni, joka keskeytyy nukkujan heräämiseen.[1] Painajainen voi saada ihmisen kokemaan pelkoa, surua, vihaa tai häpeää.[2]
Tyypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useimpien painajaisten syy on epäselvä, eikä uni liity todelliseen valveilla tapahtuneeseen tilanteeseen. Tällaisten painajaisten tapahtumat myös vaihtelevat unesta toiseen. Painajaisessa esiintyy usein tuntematon vihamielinen mieshahmo, tai lapsilla hirviö tai eläin.[2]
Traumaattisessa tai posttraumaattisessa painajaisessa henkilö kokee itselleen aiemmin tapahtuneen traumaattisen tapahtuman lähes tarkalleen kuin se oikeastikin tapahtui.[1]
Yleisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Painajaisia nähdään useimmiten REM-univaiheessa. Myös NREM-unessa voidaan kokea painajaisia muistuttavia kokemuksia, mutta ne eroavat painajaisista.[1]
Aikuinen ihminen näkee keskimäärin yhden tai kaksi painajaista vuodessa.[1] Noin puolet näkee ainakin yhden painajaisen kuukaudessa.[2] Naiset näkevät miehiä useammin painajaisia kaikissa ikäryhmissä, joskin ero on pieni.[3] Lapset näkevät painajaisia aikuisia enemmän. Lasten painajaisissa on usein eläimiä tai muita olentoja, usein sellaisia, joita lapsi ei ole kohdannut eläessään. Teoriaa selitetään normaalina biologisena ilmiönä, "uhkasimulaatioteoriana".[4]
Viikoittain useita painajaisia näkee 2–5 prosenttia aikuisista. Tällaisen takana on usein vakavaa stressiä, uniongelmia tai mielenterveyden haasteita. Jatkuvat painajaiset voivat häiritä nukkumista ja aiheuttaa ahdistusta.[2]
Ruumiillisista tai psykiatrisista sairauksista kärsivät voivat nähdä huomattavasti enemmän painajaisia kuin muut ihmiset. Lääkkeistä painajaisten määrää lisäävät esimerkiksi reserpiini, L-dopa ja beetasalpaajat. Myös alkoholin, bentsodiatsepiinien ja barbituraattien vieroitusoireet voivat aiheuttaa painajaisia. Lisäksi stressi ja traumaattiset kokemukset lisäävät painajaisten esiintymistä.[1]
Painajaisia vähentää turvallisuuden ja suojelun tunne.[1]
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Painajaiset kuuluvat normaaliin unennäköön, eivätkä ne yleensä vaadi hoitoa. Painajaiseen herännyttä lasta voi rauhoitella ja vakuuttaa hänelle, että hän näki vain unta. Häiritseviä ja jatkuvia painajaisia voidaan hoitaa psykoterapialla tai puuttumalla painajaisiin liittyviin taustatekijöihin, kuten stressiin, uniongelmiin ja muihin mielenterveyden haasteisiin.[2]
Suomalaisessa kansanperinteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisessa kansanperinteessä painajainen tai painaja on alun perin ollut pahansuopa tumma tai musta mörkö, esimerkiksi sielu, peikko, eläin tai lintu, joka on noussut nukkuvan rinnan päälle halvaannuttaen ja yrittäen jopa tukehduttaa tämän. Olennoksi on myöhemmin käsitetty pikemminkin unihalvaus ja sen aikaansaama painon tunne rinnan päällä kuin paha uni. Sanan painajainen merkitys on kuitenkin yleistynyt tarkoittamaan myös pahoja unia. Painajaista olentona vastaa saamelaisilla Deattán-haltija.
Painajainen, joko olentona tai pahoina unina, on voinut alkaa vaivata jotakuta jatkuvasti. Tällöin on tarvittu parannusta, joka on voinut olla esimerkiksi taikatemppu tai loitsu tai näiden yhdistelmä. Eri perinteet tuntevat lukuisia eri keinoja yrittää parantaa tai ennaltaehkäistä painajainen.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Blom, Jan Dirk: ”Nightmare”, A Dictionary of Hallucinations, s. 357–358. Springer. ISBN 978-1-4419-1222-0
- ↑ a b c d e Nils Sandman: Painajaisunet Duodecim Terveyskirjasto. 27.1.2022. Viitattu 18.3.2023.
- ↑ Common Questions About Nightmares asdreams.org. Arkistoitu 2.5.2015.
- ↑ Suurin osa unista on ikäviä, ja aiheet ovat samoja kaikkialla maailmassa hs.fi. Viitattu 30.9.2015.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sandman, Nils: Nightmares: Epidemiological Studies of Subjective Experiences. (Diss. Turun yliopiston julkaisuja, B:439) Turku: Turun yliopisto, 2017. ISSN 0082-6987 ISBN 978-951-29-6926-5 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perttula, Merja: Kun yöllä tapahtuu kummia (Julkaistu Tehy-lehdessä 1/2014.) Tehy -lehti. 19.7.2018. Viitattu 6.10.2020.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||