Ouzo
| Ouzo | |
|---|---|
 Pullo Plomárin ouzoa Lesbokselta. |
|
| Tyyppi | viina |
| Alkoholiprosentti | 40 % |
| Alkuperä |
 Kreikka |
| Maku | anis |
| Ainekset | rypäletisle, mausteet (anis, mastiksi yms.) |
Ouzo [uuzo] (kreik. ούζο, oúzo) on kreikkalainen kirkas, aniksella maustettu viina, joka valmistetaan rypäletisleestä.[1] Ouzo juodaan veteen sekoitettuna, jolloin se muuttuu samean valkoiseksi. Syynä on anisöljyn veteen liukenemattoman ainesosan anetolin sakeneminen.
Ouzon alkoholiprosentti on yleensä 40 %. Ouzo on nimisuojattu tuote, ja sitä saa valmistaa vain Kreikassa. Tämän lisäksi Euroopan yhteisöjen neuvosto on määritellyt asetuksella ouzon seuraavasti; jotta kreikkalaisesta aniksella maustetusta tislatusta alkoholijuomasta voidaan käyttää nimitystä ”ouzo”, sen on oltava:[2]
- Valmistettu yhdistämällä alkoholeja, jotka on maustettu maseroimalla tai tislaamalla alkoholin kanssa aniksen siemeniä ja mahdollisesti saksankuminan siemeniä, Chíoksen saarelta peräisin olevan mastiksipistaasin (Pistacia lentiscus Chia tai latifolia) mastiksia sekä muita aromisia siemeniä, kasveja ja hedelmiä; mausteiden kanssa tislatun alkoholin osuuden on oltava vähintään 20 % ouzon sisältämästä alkoholista.
- Tislattu perinteisellä kuparisella panostislauslaitteistolla, jonka vetoisuus saa olla enintään 1 000 litraa.
- Alkoholipitoisuudeltaan tislausvaiheessa vähintään 55 tilavuusprosenttia ja enintään 80 tilavuusprosenttia.
- Väritöntä, ja se saa sisältää sokeria enintään 50 grammaa litrassa.[2]
Ouzoa on kutsuttu Kreikan kansallisjuomaksi. Sitä valmistetaan erityisesti Lesboksen saarella, ja sen ouzopääkaupunkina ja ouzon synnyinpaikkana esiintyy puolestaan Plomári, jonka ouzo on nimisuojattu erikseen. Lesboksen lisäksi ouzoa tuotetaan muun muassa Týrnavoksessa, Chíoksella, Sámoksella, Makedoniassa, Akhaiassa ja Epeiroksessa. Yhteensä Kreikassa on yli 300 ouzontuottajaa. Tunnetuimpia ja suosituimpia ouzomerkkejä ovat Oúzo Plomaríou Isidórou Arvanítou, Oúzo Varvagiánni, Oúzo 12, Oúzo Mytilínis ja Oúzo Tsantáli.[1][3]
Ouzo tarjoillaan joko korkeista ja kapeista laseista tai pienistä laseista. Vesi ja mahdollisesti myös jääpalat lisätään tarjoilun yhteydessä. Ouzoa juodaan yleensä alkuruokien eli mezejen kanssa ja myös aterian jälkeen.[1]
Turkissa ouzoa vastaavaa juomaa kutsutaan rakiksi, kun taas Kreikassa ja erityisesti Kreetalla ”raki” viittaa tsipuroon, joka on vastaavanlainen rypäletisle mutta ilman anista tai muita mausteita. Romaniassa, Bulgariassa ja Pohjois-Makedoniassa tunnetaan ouzoa ja turkkilaista rakia muistuttava anis- ja fenkoliviina nimellä mastika, joka on jopa Bulgarian kansallisjuoma. Ouzon kaltaisia ja samaan tapaan nautittavia alkoholijuomia ovat ranskalainen pastis, Lähi-idän arak ja ranskalaista ja sveitsiläistä alkuperää oleva absintti.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Ouzo Greek Gastronomy Guide. Arkistoitu 20.6.2018. Viitattu 18.6.2018.
- ↑ a b Eur-Lex: Neuvoston asetus (ETY) N:o 1576/89, annettu 29 päivänä toukokuuta 1989, tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä eur-lex.europa.eu. Viitattu 18.6.2018.
- ↑ Barrett, Matt: Plomari, Lesvos. Ouzo Capital of the World lesvos.com. Viitattu 18.6.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ouzo Wikimedia Commonsissa
