Oranjen vapaavaltio

Oranjen vapaavaltio Oranje-Vrijstaat
1854–1902
lippu vaakuna
Oranjen vapaavaltion sijainti noin vuonna 1890.
Valtiomuoto	tasavalta
Valtiollinen presidentti	Josias Philip Hoffman (1854–1855) Jacobus Nicolaas Boshoff (1855–1859) Marthinus Wessel Pretorius (1860–1863) Johannes Brand (1864–1888) Francis William Reitz (1889–1895) Marthinus Theunis Steyn (1896–1902)
Pääkaupunki	Bloemfontein
	29°07′S, 26°13′E
Pinta-ala
– yhteensä	181 299 km²
Väkiluku (1875)	100 000
– väestötiheys	1 / km²
Uskonnot	Alankomaiden reformoitu kirkko
Historia
– tasavallaksi	17. helmikuuta 1854
– Blood Riverin taistelu	16. joulukuuta 1838
– toinen buurisota alkoi	11. lokakuuta 1899
– Vereenigingin rauha	31. toukokuuta 1902
Viralliset kielet	hollanti
Kielet	englanti, eteläsotho, zulu
Kansallislaulu	Vrystaatse Volkslied
Seuraaja(t)	Oranjejoen siirtomaa
Infobox OK

Oranjen vapaavaltio (holl. Oranje-Vrijstaat, afrikaansiksi Oranje Vrystaat, engl. Orange Free State) oli nykyisen Etelä-Afrikan alueella vuosina 1854–1902 sijainnut buuritasavalta. Oranjen vapaavaltio sijaitsi Oranje- ja Vaal-jokien välissä, ja sen perustivat Kapmaasta lähtöisin olleet voortrekkerit. Ennen siirtolaisten tuloa alueen väestö koostui tswanoista. Nykyisin sen alue muodostaa Etelä-Afrikkaan kuuluvan Vapaavaltion (Free State) provinssin.

Alue liitettiin brittiläiseen imperiumiin vuonna 1848, mutta britit tunnustivat alueen itsenäisyyden 23. helmikuuta 1854. Transvaalin tasavalta oli saanut itsenäisyyden kaksi vuotta aikaisemmin. Toisen buurisodan (1899–1902) aikana Britannia otti alueen jälleen hallintaansa Oranjejoen siirtomaana (Orange River Colony). Vuonna 1907 se sai itsehallinnon ja 1910 se liittyi Etelä-Afrikan unioniin. Tämän jälkeen entisestä Oranjen vapaavaltion alueesta muodotettiin Oranjen vapaavaltion provinssi, joka korvattiin vuonna 1994 nykyisellä Vapaavaltion provinssilla.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oranjen vapaavaltio Wikimedia Commonsissa