Mutaz Essa Barshim
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Mutaz Essa Barshim vuonna 2011. | |||
Maa:  Qatar
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Tokio 2020 | korkeushyppy | |
 Hopeaa |
Lontoo 2012 | korkeushyppy | |
| Hopeaa |
Rio 2016 | korkeushyppy | |
 Pronssia |
Pariisi 2024 | korkeushyppy | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Lontoo 2017 | korkeushyppy | |
| Kultaa |
Doha 2019 | korkeushyppy | |
| Kultaa |
Eugene 2022 | korkeushyppy | |
| Hopeaa |
Moskova 2013 | korkeushyppy | |
| Pronssia |
Budapest 2023 | korkeushyppy | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Sopot 2014 | korkeushyppy | |
| Hopeaa |
Birmingham 2018 | korkeushyppy | |
| Aasian kisat | |||
| Kultaa |
Kanton 2010 | korkeushyppy | |
| Kultaa |
Incheon 2014 | korkeushyppy | |
| Kultaa |
Hangzhou 2022 | korkeushyppy | |
| Aasian-mestaruuskilpailut | |||
| Kultaa |
Kōbe 2011 | korkeushyppy | |
| Pronssia |
Wuhan 2015 | korkeushyppy | |
Mutaz Essa Barshim (arab. معتز عيسى برشم, Mu‘taz ‘Īsā Baršim; s. 24. kesäkuuta 1991 Doha) on sudanilaistaustainen qatarilainen korkeushyppääjä.
Vuonna 2010 Barshim karsiutui Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa, mutta voitti kultaa sekä sisäratojen Aasian-mestaruuskilpailuissa, alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa tuloksella 230 cm, alle 20-vuotiaiden Aasian-mestaruuskilpailuissa että Aasian kisoissa tuloksella 227 cm. Seuraavana vuonna hän oli seitsemäs Daegun MM-kilpailuissa tuloksella 232 cm ja voitti Aasian-mestaruuden Kobessa tuloksella 235. Vuonna 2012 Barshim voitti sisäratojen Aasian-mestaruuden tuloksella 237 ja sijoittui yhdeksänneksi Istanbulin sisäratojen MM-kilpailuissa tuloksella 228 cm. Lontoon olympialaisissa hän sijoittui alun perin kolmanneksi tuloksella 229 cm, mutta nousi myöhemmin Ivan Uhovin dopinghylkäyksen jälkeen hopeamitalistiksi[1]. Moskovan MM-kilpailuissa 2013 Barshim sijoittui toiseksi tuloksella 238 cm.
Barshim voitti 2014 sisäratojen Aasian-mestaruuden Hangzhoussa tuloksella 236 ja sisäratojen maailmanmestaruuden Sopotissa Aasian ennätystuloksella 238 cm. Hän voitti kultaa Incheonin Aasian kisoissa 2014 tuloksella 235. Hän oli kolmas Aasian-mestaruuskilpailuissa Wuhanissa 2015 tuloksella 220. Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hän sijoittui neljänneksi.
Barshim voitti sisäratojen Aasian-mestaruuden Dohassa 2016 tuloksella 235. Portlandin MM-hallikilpailuissa hän sijoittui neljänneksi. Hän saavutti olympiahopeaa Rio de Janeirossa 2016 tuloksella 236. Hän voitti maailmanmestaruuden Lontoossa 2017 tuloksella 235. Hän voitti sisäratojen Aasian-mestaruuden Teheranissa 2018. Hän saavutti hopeaa Birminghamin sisäratojen MM-kilpailuissa 2018 tuloksella 233.
Barshim uusi maailmanmestaruutensa Dohassa 2019 tuloksella 237.[2] Tokion olympialaisissa 2021 Barshim jakoi olympiakullan samalla tuloksella 237 cm Gianmarco Tamberin kanssa.[3] Eugenen MM-kilpailuissa 2022 Barshim voitti maailmanmestaruuden tuloksella 237 cm.[4] Vuoden 2023 Budapestin MM-kilpailuissa Barshim saavutti pronssia tuloksella 233. Hän voitti samana vuonna kultaa Aasian kisoissa tuloksella 235. Pariisin olympialaisissa 2024 hän saavutti pronssia tuloksella 234.[5]
Barshimin ennätys ulkoradalla on 243 cm, jonka hän hyppäsi 5. syyskuuta 2014 Timanttiliigan Brysselin osakilpailuissa.[6] Barshim ylitti 240 cm ensimmäisen kerran Eugenessa 1. kesäkuuta 2013. Hän oli ulkoradoilla kahdeksas 240 cm ylittänyt hyppääjä ja ensimmäinen sitten vuoden 2000, jolloin Vjatšeslav Voronin ylitti saman korkeuden.[7][8] Sisäradoilla hän on hypännyt 241 cm Athlonessa 18. helmikuuta 2015. Kummatkin tulokset ovat Aasian ennätyksiä.
Barshimin pikkuveli Muamer Aissa Barshim on myös korkeushyppääjä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mutaz Essa Barshim Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- Mutaz Essa Barshim Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Five London 2012 events to have medals, diplomas reallocated International Olympic Committee. 12.11.2021. Viitattu 10.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Knuuttila, Mikko: Dohan MM-kisoissa vihdoin tunnelmaa! Kotiyleisön suosikki uusi MM-kultansa Ilta-Sanomat. 4.10.2019. Viitattu 5.10.2019.
- ↑ The XXXII Olympic Games (Athletics) worldathletics.org. Viitattu 1.8.2021. (englanniksi)
- ↑ https://www.watchathletics.com/page/3311/men-s-high-jump-results-world-athletics-championships-2022
- ↑ https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009802372.html
- ↑ Lehtisaari, Matti: Maaginen ME-tulos vaarassa - Barshim enää kahden sentin päässä Yle Urheilu. 6.9.2014. Viitattu 6.9.2014.
- ↑ Gains, Paul: Barshim scales Asian record 2.40m in Eugene,10 world leads - IAAF Diamond League 2.6.2013. IAAF. Viitattu 18.6.2013. (englanniksi)
- ↑ High Jump - men - senior - outdoor (Korkeushypyn kautta aikojen tilasto) IAAF. Viitattu 18.6.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mutaz Essa Barshim Wikimedia Commonsissa
|
1896: Ellery Clark | 1900: Irving Baxter | 1904: Samuel Jones | 1908: Harry Porter | 1912: Alma Richards | 1920: Richmond Landon | 1924: Harold Osborn | 1928: Robert King | 1932: Duncan McNaughton | 1936: Cornelius Johnson | 1948: John Winter | 1952: Walter Davis | 1956: Charles Dumas | 1960: Robert Šavlakadze | 1964: Valeri Brumel | 1968: Dick Fosbury | 1972: Jüri Tarmak | 1976: Jacek Wszoła | 1980: Gerd Wessig | 1984: Dietmar Mögenburg | 1988: Hennadi Avdjejenko | 1992: Javier Sotomayor | 1996: Charles Austin | 2000: Sergei Kljugin | 2004: Stefan Holm | 2008: Andrei Silnov | 2012: Erik Kynard | 2016: Derek Drouin | 2020: Mutaz Essa Barshim & Gianmarco Tamberi | 2024: Hamish Kerr |
|
1983: Hennadi Avdjejenko | 1987: Patrik Sjöberg | 1991: Charles Austin | 1993: Javier Sotomayor | 1995: Troy Kemp | 1997: Javier Sotomayor | 1999: Vjatšeslav Voronin | 2001: Martin Buß | 2003: Jacques Freitag | 2005: Juri Krymarenko | 2007: Donald Thomas | 2009: Jaroslav Rybakov | 2011: Jesse Williams | 2013: Bohdan Bondarenko | 2015: Derek Drouin | 2017: Mutaz Essa Barshim | 2019: Mutaz Essa Barshim | 2022: Mutaz Essa Barshim | 2023: Gianmarco Tamberi |
