Musiikkiarkisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Musiikkiarkisto kerää, säilyttää ja tarjoaa suomalaiseen populaarimusiikkiin liittyvää tietoa ja aineistoa, johon tutkijat ja muut aihepiiristä kiinnostuneet voivat vapaasti tutustua arkiston tiloissa. Aineistoa on noin 1200 hyllymetriä. Digitaalinen aineisto on Kulttuuriperintö-PAS-palvelussa.[1] Sen runkona ovat musiikkialan toimijoilta ja musiikinharrastajilta saadut lahjoitukset kuten äänilevyt, ääninauhat, videot, valokuvat, haastattelut, nuotit, käsikirjoitukset, musiikkilehdet, musiikkikirjat, sopimukset ja kirjeet.

Kokoelma kattaa merkittävän osan suomalaista musiikki- ja kulttuuriperintöä. Joukossa on paljon julkaisematonta aineistoa. Musiikkiarkisto on tieteellinen äänitearkisto, jonka aineistoja käytetään tutkimuksessa ja opetuksessa. Musiikkiarkisto tarjoaa neuvonta- ja tiedonhakupalveluja sekä julkaisee populaarimusiikin historiaan liittyviä tutkimuksia sekä muuta aineistoa kuten äänilevyjä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Jazz-arkisto perustettiin Helsingissä 10. joulukuuta 1990 Manu Teittisen aloitteesta. Tavoitteena oli kerätä talteen suomalaisen jazzin historiaan liittyvää aineistoa. Nimi Suomen Jazz & Pop Arkisto otettiin käyttöön vuonna 1997, jolloin arkiston toiminta laajeni kattamaan koko suomalaisen populaarimusiikin kentän. Vuonna 2015 nimeksi otettiin käyttöön Musiikkiarkisto JAPA. Vuodesta 2017 lähtien arkisto on toiminut nimellä Musiikkiarkisto[2].

Arkiston ensimmäisenä johtajana vuoteen 1997 saakka toimi jazzmuusikko ja -historioitsija Jukka Haavisto[3]. Musiikintutkija Juha Henriksson on toiminut johtajana vuosina 1997–2008[4] ja jälleen vuodesta 2015 lähtien. Vuosina 2008–2015 arkistonjohtajana toimi populaarikulttuurin historian tutkija Janne Mäkelä[5].

Arkiston hallituksen puheenjohtajana toimi vuoteen 2007 saakka Timo Vähäsilta ja vuosina 2007–2015 Jaakko Harjula. Vuodesta 2015 lähtien tehtävää on hoitanut Hannu Tolvanen. Arkiston sihteerinä ja amanuenssina 1992–2008 toiminut Natta Holma sai vuonna 2009 Suomen Jazzliiton Andania-palkinnon, jonka ovat saaneet arkiston aktiiveista myös Jukka Haavisto 1995 ja Timo Vähäsilta 2004.[6][7][8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Musiikkiarkisto musiikkiarkisto.fi. Viitattu 9.12.2023.
  2. ↑ Henriksson, Juha: JAPA on nyt Musiikkiarkisto Musiikintekijät. 28.2.2017. Viitattu 12.12.2022.
  3. ↑ Uusitorppa, Harri: Musiikkineuvos Jukka Haavisto on saanut todistaa melkein kaikki suomalaisen jazzin vaiheet. (90-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 4.6.2020. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.12.2022.
  4. ↑ Damström, Annika: Juha Henriksson johtamaan Jazz... Helsingin Sanomat, 21.12.1997. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.12.2022.
  5. ↑ Poroila, Heikki: Musiikkiarkistot Suomessa – Janne Mäkelän kirja Heikki Poroilan arviossa Musiikkikirjastot. 18.3.2015. Viitattu 12.12.2022.
  6. ↑ Natta Holma on poissa Jazzrytmit. 8.9.2016. Arkistoitu 30.7.2018. Viitattu 30.7.2018.
  7. ↑ Andania- tunnustuspalkinto amanuenssi Natta Holmalle Jazzrytmit. 23.05.2009. Viitattu 30.7.2018.
  8. ↑ Kotimaan toiminta Jazz Finland. Jazzliitto. Viitattu 30.7.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Suomen arkistot
Kansallisarkisto
Muita arkistoja
Poliittisten puolueiden arkistoja
Entisiä arkistoja
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Musiikkiarkisto&oldid=22085076”