Siirry sisältöön

Monacon Grand Prix 2016

Wikipediasta
Monaco Monacon Grand Prix 2016
6. osakilpailu 21 osakilpailusta kaudella 2016.
Päivämäärä 29. toukokuuta 2016
Sijainti Circuit de Monaco, Monaco
Ratatyyppi Katurata
Radan pituus 3,337 km
Kilpailun pituus 78 kierrosta, 260,286 km
Sää Epävakaa
Paalupaikka
Kuljettaja Australia Daniel Ricciardo
(Red Bull Racing)
Paaluaika 1.13,622
Palkintokoroke
Voittaja Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton
(Mercedes)
Toinen Australia Daniel Ricciardo
(Red Bull Racing)
Kolmas Meksiko Sergio Pérez‎
(Force India)
Nopein kierros
Kuljettaja Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton
(Mercedes)
Kierrosaika 1.17,939 (kierroksella 71)

Monacon Grand Prix 2016 (virallisesti Formula 1 Grand Prix de Monaco 2016) oli Formula 1 -kauden 2016 kuudes osakilpailu. Kilpailu ajettiin 29. toukokuuta Circuit de Monacolla.[1]

Viikonlopun aikataulu ja sää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päivä Aikataulu Sessio Sää Ilma Rata Kosteus
Paik. Suomi
26. toukokuuta 10:00–11:30 11:00–12:30 1. vapaat harjoitukset Puolipilvinen 18–19 °C 25–29 °C 71–76 %
14:00–15:30 15:00–16:30 2. vapaat harjoitukset Puolipilvinen 19 °C 34–36 °C 64–72 %
28. toukokuuta 11:00–12:00 12:00–13:00 3. vapaat harjoitukset Puolipilvinen 22–23 °C 32–37 °C 36 %
14:00–15:00 15:00–16:00 Aika-ajot Aurinkoinen 21–22 °C 39–41 °C 50–53 %
29. toukokuuta 14:00–16:00 15:00–17:00 Kilpailu Epävakaa 17–18 °C 20–22 °C 83–92 %
Lähde:[2]

Vapaat harjoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Felipe Massa törmäsi seinään radan ensimmäisessä mutkassa vapaiden harjoitusten aluksi ja myöhemmin myös Jolyon Palmer osui seinään ensimmäisessä harjoitusosiossa.[3]

Toisessa harjoituksessa Rio Haryanto ja Kevin Magnussen jäivät radan varteen osuttuaan ratakaiteisiin. Sebastian Vettel törmäsi kahdesti seinään, päästen kuitenkin varikolle asti. Romain Grosjean rikkoi autoaan tunnelin ulostulossa.[4]

Kolmansissa harjoituksissa Max Verstappen liukui seinään mutkassa kolme.[5]

Aika-ajot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika-ajojen aluksi Sauberin Felipe Nasrin moottori hajosi, ja sessio jouduttiin keskeyttämään punaisella lipulla.[6] Red Bullin Max Verstappen rikkoi autonsa Q1:n loppuosalla mutkissa 15 ja 16.[6]

Paalupaikalle ajoi Red Bullin Daniel Ricciardo, jolle paalupaikka oli ensimmäinen hänen urallaan ja Red Bullin edellinen paalupaikka oli Brasiliasta 2013.[6] Toiseen ruutuun ajoi Mercedeksen Nico Rosberg, kolmanneksi Lewis Hamilton, neljänneksi Sebastian Vettel ja viidenneksi Nico Hülkenberg.[6] Kimi Räikkönen ajoi kuudenneksi nopeimman kierrosajan, mutta hänelle langetettiin viiden lähtöruudun rangaistus vaihdelaatikon vaihtamisesta ennen aika-ajoa.[6][7] Räikkönen starttasi kilpailuun ruudusta 11. Valtteri Bottas nousi Räikkösen rangaistuksen myötä kymmenenteen ruutuun.

Tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija Nro Kuljettaja Talli Aika (Q1) Aika (Q2) Aika (Q3) Lähtöruutu
1 3 Australia Daniel Ricciardo Red Bull Racing-TAG Heuer 1.14,912 1.14,357 1.13,622 1
2 6 Saksa Nico Rosberg Mercedes 1.14,873 1.14,043 1.13,791 2
3 44 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes 1.14,826 1.14,056 1.13,942 3
4 5 Saksa Sebastian Vettel Ferrari 1.14,610 1.14,318 1.14,552 4
5 27 Saksa Nico Hülkenberg Force India-Mercedes 1.15,333 1.14,989 1.14,726 5
6 7 Suomi Kimi Räikkönen Ferrari 1.15,499 1.14,789 1.14,732 11
7 55 Espanja Carlos Sainz Jr. Toro Rosso-Ferrari 1.15,467 1.14,805 1.14,749 6
8 11 Meksiko Sergio Pérez Force India-Mercedes 1.15,328 1.14,937 1.14,902 7
9 26 Venäjä Daniil Kvjat Toro Rosso-Ferrari 1.15,384 1.14,794 1.15,273 8
10 14 Espanja Fernando Alonso McLaren-Honda 1.15,504 1.15,107 1.15,363 9
11 77 Suomi Valtteri Bottas Williams-Mercedes 1.15,521 1.15,273 10
12 21 Meksiko Esteban Gutiérrez Haas-Ferrari 1.15,592 1.15,293 12
13 22 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button McLaren-Honda 1.15,554 1.15,352 13
14 19 Brasilia Felipe Massa Williams-Mercedes 1.15,710 1.15,385 14
15 8 Ranska Romain Grosjean Haas-Ferrari 1.15,465 1.15,571 15
16 20 Tanska Kevin Magnussen Renault 1.16,253 1.16,058 16
17 9 Ruotsi Marcus Ericsson Sauber-Ferrari 1.16,299 17
18 30 Yhdistynyt kuningaskunta Jolyon Palmer Renault 1.16,586 18
19 88 Indonesia Rio Haryanto Manor-Mercedes 1.17,295 19
20 94 Saksa Pascal Wehrlein Manor-Mercedes 1.17,452 20
21 33 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-TAG Heuer 1.22,467 Varikko
22 12 Brasilia Felipe Nasr Sauber-Ferrari Ei aikaa Varikko
107 % aika: 1.19,832
Lähde:[8]

Kilpailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu alkoi turva-auton perästä sateen takia.[9] Ensimmäistä kertaa Monacon GP:n historiassa kilpailuun lähdettiin turva-auton takaa. Daniil Kvjat kohtasi sähköongelmia jo ensimmäisellä kierroksella, ajoi varikolle ja jäi muista kierroksella.[9] Turva-auto poistui radalta kierroksella 8. Samaan aikaan Renault’n Kevin Magnussen tuli ensimmäisenä kuljettajana varikolle vaihtamaan välikelinrenkaat. Jolyon Palmer ajoi pääsuoralla kaiteeseen liukuen aina radan ensimmäisen mutkan ratareunuksiin asti.[9] Virtuaalinen turva-auto eli nopeusrajoitus tuli voimaan.

Kimi Räikkönen ajoi Loews-neulansilmässä seinään kierroksella 11 ja rikkoi etusiipensä. Hän menetti autonsa ohjattavuuden etusiiven jumittuessa auton alle ja esti Romain Grosjeania, joka tippui kilpailun viimeisille sijoille. Räikkönen keskeytti kilpailun. Kierroksella 16 kolmantena ajava Lewis Hamilton onnistui ohittamaan tallikaverinsa Nico Rosbergin ja nousi kilpailussa toiseksi, Ricciardon johtaessa.[9] Kierroksella 21 Kevin Magnussen kosketti seinää mutkassa 12, jolloin Daniil Kvjat pääsi ohitusetäisyydelle, tosin Kvjat oli jo kierroksen perässä alun ongelmiensa jälkeen. Kvjat yritti Magnussenista ohitusta mutkassa 16, jolloin autot koskettivat toisiaan. Kvjat joutui keskeyttämään kilpailunsa kolarivaurioihin.[9] Samalla kierroksella Nico Rosberg pysähtyi vaihtamaan alleen välikelinrenkaat ja muutama kierros myöhemmin myös Ricciardo vaihtoi välikelinrenkaisiin. Lewis Hamilton siirtyi kilpailun kärkeen. Nico Rosberg menetti sijoitukset Sergio Pérezille, Sebastian Vettelille ja Fernando Alonsolle pudoten kuudenneksi varikkoruljanssin yhteydessä.

Pian rata oli tarpeeksi kuiva jo kuivankelinrenkaille, ja Hamilton vaihtoi suoraan sadekelinrenkaista ultrasoft-kuivankelinrenkaisiin. Kierrosta myöhemmin Ricciardo tuli varikolle renkaiden vaihtoon, mutta kommunikaatiovirheen vuoksi hänen superpehmeät renkaat eivät olleet valmiina hänen ajaessaan varikolle.[9][10] Virheen seurauksena Hamilton pääsi Ricciardon ohi. Tässä vaiheessa Hamilton johti kilpailua ja Ricciardo oli toisena.

Kevin Magnussen törmäsi seinään Kvjatin kanssa tulleesta kolarivauriosta johtuen kierroksella 34 rikkoen etusiipensä. Pari kierrosta myöhemmin Max Verstappen kolautti jälleen kolmannessa mutkassa seinään ja keskeytti kilpailun.[9] Samoin Magnussenin kilpailu päättyi varikolle. Seuraavalla kierroksella Hamilton ajoi šikaanin suoraksi, jolloin Ricciardo pääsi haastamaan hänet kärkipaikasta.[9] Hamilton kuitenkin peitti Ricciardolta ajolinjan, jolloin he melkein osuivat toisiinsa.

Kierroksella 50 Sauberin Felipe Nasria pyydettiin päästämään takana ajava tallikaveri Marcus Ericsson ohi, koska tämä oli nopeampi. Nasr ei kuitenkaan tottellut määräystä, jolloin Ericsson yritti ohitusta ja tallikaverukset osuivat toisiinsa keskeyttäen kolarivaurioihin.[9] Pascal Wehrlein sai kaksi 10 sekunnin aikarangaistusta - toisen liian nopeasta ajosta virtuaalisen turva-auton aikana ja toisen sinisten lippujen noudattamatta jättämisestä. Kilpailun viimeisillä kierroksilla sade kasteli vielä osan radasta, mutta renkaiden vaihtoon ei ollut enää tarvetta.

Monacon GP:n voittoon ajoi Lewis Hamilton toista kertaa urallaan. Daniel Ricciardo ajoi toiseksi ja Sergio Pérez kolmanneksi. Sebastian Vettel oli neljäs, Fernando Alonso viides, Nico Hülkenberg kuudes, Nico Rosberg seitsemäs, Carlos Sainz kahdeksas, Jenson Button yhdeksäs ja Felipe Massa kymmenes. Valtteri Bottas oli 11:s, mutta sai 10 sekunnin aikarangaistuksen kolaroituaan viimeisellä kierroksella Haasin Esteban Gutiérrezin kanssa yrittäessään hänestä ohitusta.[9] Bottas sijoittui 12:nneksi.

Mercedeksen voitettua, valmistajan palkinnon otti palkintokorokkeella vastaan Nathan Davey. Kuljettajien haastattelut palkintokorokkeella suoritti entinen Formula 1 -kuljettaja Martin Brundle.[9]

Formula 1.comin virallisessa äänestyksessä päivän kuljettajaksi valittiin Force Indian Sergio Pérez.[11]

Tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/Keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1. 44 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes 78 1:59,29.133 3 25
2. 3 Australia Daniel Ricciardo Red Bull Racing-TAG Heuer 78 +7,252 1 18
3. 11 Meksiko Sergio Pérez Force India-Mercedes 78 +13,825 7 15
4. 5 Saksa Sebastian Vettel Ferrari 78 +15,846 4 12
5. 14 Espanja Fernando Alonso McLaren-Honda 78 +1.25,076 9 10
6. 27 Saksa Nico Hülkenberg Force India-Mercedes 78 +1.32,999 5 8
7. 6 Saksa Nico Rosberg Mercedes 78 +1.33,290 2 6
8. 55 Espanja Carlos Sainz Jr. Toro Rosso-Ferrari 77 +1 kierros 6 4
9. 22 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button McLaren-Honda 77 +1 kierros 13 2
10. 19 Brasilia Felipe Massa Williams-Mercedes 77 +1 kierros 14 1
11. 21 Meksiko Esteban Gutiérrez Haas-Ferrari 77 +1 kierros 12
12. 77 Suomi Valtteri Bottas Williams-Mercedes 77 +1 kierros 10
13. 8 Ranska Romain Grosjean Haas-Ferrari 76 +2 kierrosta 15
14. 94 Saksa Pascal Wehrlein Manor-Mercedes 76 +2 kierrosta 20
15. 88 Indonesia Rio Haryanto Manor-Mercedes 76 +4 kierrosta 19
Kesk. 9 Ruotsi Marcus Ericsson Sauber-Ferrari 51 Kolarivaurio 17
Kesk. 12 Brasilia Felipe Nasr Sauber-Ferrari 48 Kolarivaurio Varikko
Kesk. 33 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-TAG Heuer 34 Ulosajo Varikko
Kesk. 20 Tanska Kevin Magnussen Renault 32 Kolarivaurio 16
Kesk. 26 Venäjä Daniil Kvjat Toro Rosso-Ferrari 18 Kolari (Magnussen) 8
Kesk. 7 Suomi Kimi Räikkönen Ferrari 10 Ulosajovaurio 11
Kesk. 30 Yhdistynyt kuningaskunta Jolyon Palmer Renault 7 Ulosajo 18
Lähde:[1]
Huom
  • Valtteri Bottas sijoittui 11:nneksi, mutta sai tuomaristolta 10 sekunnin aikarangaistuksen kilpailun jälkeen kolaroituaan Esteban Gutiérrezin kanssa viimeisellä kierroksella.
  • Pascal Wehrlein sai kaksi 10 sekunnin aikarangaistusta - toisen sinisten lippujen noudattamatta jättämisestä ja toisen liian nopeasta ajosta virtuaalisen turva-auton aikana.

Johtokierrokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nro Kuljettaja Talli Kierrokset
3 Australia Daniel Ricciardo Red Bull Racing-Tag Heuer 1–22, 31–32
44 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes 23–30, 33–78

Sijoitukset kilpailun jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuljettajien pisteet
Sijoitus Kuljettaja Pisteet
1. Saksa Nico Rosberg 106
2. Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton 82
3. Australia Daniel Ricciardo 66
4. Suomi Kimi Räikkönen 61
5. Saksa Sebastian Vettel 60
Valmistajien pisteet
Sijoitus Valmistaja Pisteet
1. Saksa Mercedes 188
2. Italia Ferrari 121
3. Itävalta Red Bull Racing 112
4. Yhdistynyt kuningaskunta Williams 66
5. Intia Force India 37
  • Huom!: Vain viiden parhaan sijoitukset sisällytetty.

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Formula 1 Grand Prix de Monaco 2016 - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  2. ↑ Motorsport-Total
  3. ↑ FP1: Hamilton Edges Rosberg; Massa, Palmer Crash F1 News. 26.5.2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  4. ↑ FP2: Ricciardo Streets ahead in Monte Carlo F1 News. 26.5.2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  5. ↑ FP3: Vettel Pips Hamilton in Final Monaco Practice F1 News. 28.5.2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e Qualifying - Ricciardo Storms to Maiden Pole in Monaco F1 News. 28.5.2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Raikkonen Gets Monaco Grid Penalty F1 News. 28.5.2016. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Formula 1 Grand Prix de Monaco 2016 - Qualifying Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e f g h i j k Hamilton Beats Ricciardo in Wet-Dry Monaco Thriller F1 News. 29.5.2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  10. ↑ Ricciardo Feels 'Screwed' after Monaco Loss F1 News. 29.5.2016. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Driver of the Day 2016 formula1.com. Viitattu 29.5.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osakilpailut Formula 1 -kaudella 2016
 Australia  Bahrain  Kiina  Venäjä  Espanja  Monaco  Kanada  Eurooppa  Itävalta  Britannia  Unkari
 Saksa  Belgia  Italia  Singapore  Malesia  Japani  Yhdysvallat  Meksiko  Brasilia  Abu Dhabi
Monaco
Formula 1 -luokan Monacon Grand Prix’t
1950-luku 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959
1960-luku 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969
1970-luku 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979
1980-luku 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989
1990-luku 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999
2000-luku 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
2010-luku 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
2020-luku 2020 2021 2022 2023 2024
Radat Circuit de Monaco (1950, 1955–2019, 2021–)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Monacon_Grand_Prix_2016&oldid=22693399”