Michel Houellebecq
| Michel Houellebecq | |
|---|---|
 Michel Houellebecq Varsovassa kesäkuussa 2008. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. helmikuuta 1958 Réunion |
| Kansalaisuus | ranskalainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ranska |
| Tuotannon kieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
| michelhouellebecq.com | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Michel Houellebecq [miʃɛl wɛlbɛk], oik. Michel Thomas (s. 26. helmikuuta 1958 Réunion[1]), on ranskalainen kirjailija. Hän on Ranskan kiistellyimpiä ja tunnetuimpia kirjailijoita[2]. Houellebecqiä on sanottu Ranskan suurimmaksi eläväksi kirjailijaksi.[3]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Houellebecqin äiti oli lääkäri ja isä hiihdonopettaja ja vuoristo-opas. Hän syntyi Réunionin saarella, mutta hänet lähetettiin viisikuukautisena asumaan Algeriaan äidinäidin luokse. Houellebecq on todennut katkerahkosti: ”Vanhempani menettivät kiinnostuksensa olemassaolooni hyvin varhain.” Hän asui Algeriassa vuoteen 1961 asti.lähde?
Houellebecq muutti 1961 Ranskaan asumaan isänäidin luokse. Isänäiti oli omaa sukua Houellebecq, ja Michel Thomas otti sen myöhemmin kirjailijanimekseen.lähde?
Myöhemmin Houellebecq kävi Pariisissa Lycée Henri Moissaria ja Lycée Chaptalin valmennuskursseja päästäkseen johonkin Ranskan eliittikouluista. Hän aloitti 1975 opinnot Institut National Agronomique Paris-Grignonissa ja alkoi kirjoittaa runoja. Hän valmistui vuonna 1980 agronomiksi. Hän avioitui ja liitosta syntyi poika. Avioliitto päättyi eroon, ja Houellebecq poti masennusta. Hän jatkoi kirjoittamista, ja esikoisrunokokoelma ilmestyi vuonna 1985. Vuonna 1991 hän julkaisi nuoruuden idolinsa H. P. Lovecraftin elämäkerran. Samoihin aikoihin hän työskenteli tietotekniikan parissa. Houellebeq nousi maineeseen esikoisromaanillaan Halujen taistelukenttä, joka ilmestyi vuonna 1994.lähde?
Houllebecq solmi toisen avioliiton< vuonna 1998 Marie-Pierre Gauthierin kanssa. He erosivat vuonna 2010.[4] Syyskuussa 2018 Houllebecq meni naimisiin kiinalaisen Qianyun Lysis Lin kanssa.[5]
Tuotannosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Contre le monde, contre la vie on H. P. Lovecraftia käsittelevä teos. Se sisältää kauhukirjailija Stephen Kingin esipuheen, Houellebecqin pitkän esseen Lovecraftin teoksista ja elämästä ja kaksi Lovecraftin pitkää novellia, ”Cthulhun kutsu” ja ”Kuiskaus pimeässä” ranskaksi käännettyinä.
Houellebecqin teos Alistuminen (Soumission) ilmestyi samana päivänä 7. tammikuuta 2015 kuin Charlie Hebdo -lehteen tehtiin hyökkäys. Houellebecqin kuva oli tuolloin tuoreimman lehden kannessa, ja hänet otettiin poliisisuojelukseen, vaikka ei ollut tiedossa, liittyikö kuva tai tuore kirja iskuun. Alistuminen sai ristiriitaisen vastaanoton. Sitä sanottiin islamofobiseksi, rasistiseksi ja seksistiseksi, ja sen väitettiin myötäilevän äärioikeistoa. Muun muassa vasemmistolaisen Libérationin päätoimittaja Laurent Joffrinin mukaan kirjan ”myötä laitaoikeiston ideat nousivat – tai tekivät paluun – vakavasti otettavaan ranskalaiseen kirjallisuuteen” ja se ”ylevöittää Kansallisen rintaman ideat”. Toisten näkemysten mukaan se kertoo avoimesti nykypäivästä tai tulevasta. Filosofi Alain Finkielkrautin mukaan Houellebecq on mies ”joka tarkkailee maailmaa avoimin silmin ja joka ei anna poliittisen korrektiuden pelotella itseään”. Houellebecq kielsi tehneensä kirjaa provokaatioksi, joskin myönsi ettei kuvaus ole todellinen ainakaan vuosikymmeniin.[2]
Houellebecq on ilmoittanut, että Olemattomiin (Anéantir, 2022, suomennos 2024) on hänen viimeinen teoksensa. Herman Raivion mielestä teos on pitkäveteinen, ja hän toteaa kritiikissään (Parnasso), että jos niin käy, päätös ei ole komea.[6]
Näkemyksiä politiikasta ja uskonnosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haastattelussa vuonna 2002 Houellebecq kutsui islamia vaaralliseksi uskonnoksi .[7] Hän joutui oikeuteen rotuvihasta syytettynä kutsuttuaan islamia "maailman tyhmimmäksi uskonnoksi" ja koraanin lukemisen järkyttävän häntä. Oikeus vapautti hänet syytteistä.[8] Houellebecq on sanonut olevansa islamofoobikko. Hänestä syntyperäiset ranskalaiset eivät toivo muslimien kotouttamista vaan että he lopettavat ryöstelyn ja väkivallan.[9] Haastattelussaan marraskuussa 2022 hän sanoi, ettei väestönvaihtoteoria ole teoria vaan fakta. Hänen mukaansa on menossa ihmisten "siirto" Afrikasta Eurooppaan, koska kukaan ei kontrolloi maahanmuuttoa. Hän uskoo ihmisten tekevän vastarintaa tätä kehitystä vastaan ja tekevän "käänteisiäBataclaneja", millä hän viittaa Bataclan-teatterissa tapahtuneisiin islamistisiin terrori-iskuihin. Hän on väittänyt woke-kulttuurin rantautuneen Yhdysvalloista Ranskaan.[10] Houellebecq piti Trumpia hyvänä presidenttinä ja toivoi hänen voittavan Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024.[11]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Contre le monde, contre la vie, 1991.
- Halujen taistelukenttä. (Extension du domaine de la lutte, 1994) Suomentanut Ville Keynäs. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34998-4
- Le sens du combat, 1996.
- Alkeishiukkaset. (Les Particules élémentaires, 1998) Suomentanut Ville Keynäs. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24701-4
- Lanzarote, 2000.
- Oikeus nautintoon. (Plateforme, 2001) Suomentanut Ville Keynäs. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27245-0
- Mahdollinen saari. (La Possibilité d’une Île, 2005) Suomentanut Ville Keynäs. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31583-4
- Maasto ja kartta. (La carte et le territoire, 2010) Suomentanut Ville Keynäs. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38096-3
- Alistuminen. (Soumission, 2014) Suomentanut Lotta Toivanen. Helsinki: WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-41297-8
- Serotoniini. (Sérotonine, 2019) Suomentanut Lotta Toivanen. Helsinki: WSOY, 2020. ISBN 978-951-0-44607-2
- Olemattomiin. (Anéantir, 2022) Suomentanut Lotta Toivanen. Helsinki: WSOY, 2024. ISBN 978-951-0-49371-7
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elämäkerta Michel Houellebecqin kotisivulla. (ranskaksi)
- ↑ a b Kovanen, Inka: Tuoreimman Charlie Hebronin kannessa on kistelty kirjailija Michel Houellebecq. Helsingin Sanomat, 9.1.2015, s. B 2–3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.3.2023.
- ↑ Angelique Chrisafis: Michel Houellebecq: ‘Am I Islamophobic? Probably, yes' The Guardian. 6.9.2015. Viitattu 13.9.2024. (englanti)
- ↑ French writer Houellebecq finds 'happiness' in third marriage: friend France24. 23.9.2018. Viitattu 13.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Spa-ing partners TLS. Viitattu 13.9.2024. (englanti)
- ↑ Herman Raivio, Parnasso 5/2024, s. 69
- ↑ Houellebecq et Plateforme : «La religion la plus con, c'est quand même l'islam» Le Figaro. 30.12.2014. Viitattu 13.9.2024. (ranska)
- ↑ Has mad, bad Michel Houellebecq come in from the cold? | The Australian theaustralian.com.au. 2.9.2010. Arkistoitu 2.9.2010. Viitattu 13.9.2024.
- ↑ Antti Rinkainen: Kirjallisuuden kauhukakara Michel Houellebecq luotaa ihmisvihaa, seksiä ja rakkautta Parnasso/ Suomen Kuvalehti. 26.5.2024. Viitattu 13.9.2024.
- ↑ Michel Houellebecq and the far-right radicalization of a best-selling author lemonde.fr. 22.12.2022. Viitattu 13.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Magdalena Miecznicka: Michel Houellebecq: ‘People who have humanitarian ideas are a catastrophe’ Financial Times. 13.09.2024. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ Kirjailija Michel Houellebecq sai Prix Goncourt -palkinnon Yle uutiset. Viitattu 8.11.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Michel Houellebecq Wikimedia Commonsissa
- Michel Houellebecqin kotisivu.
- Jarkko Tontti: Mahdollinen saari, kirja-arvio, Kiiltomato 22.1.2006.
- Jan Blomstedt, Alkeishiukkaset, kirj-arvio, (Arkistoitu – Internet Archive) Hs.fi
- Antti Majander, Oikeus nautintoon, kirj-arvio, Hs.fi
- Antti Majander, Maasto ja kartta, kirj-arvio, Hs.fi
- Putte Wilhelmsson: Maailma romahtaa omiin unelmiinsa, kirj-arvio (Mahdollinen saari). Turun Sanomat 12.7.2007.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
