Masud Pezeškian

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Masud Pezeškian
Iranin presidentti
Edeltäjä Hasan Ruhani
Henkilötiedot
Syntynyt29. syyskuuta 1954
Mahabad, Länsi-Azerbaidžan
Kansalaisuus iranilainen
Ammatti lääkäri ja poliitikko
Tiedot
Koulutus Tabrizin lääketieteellinen yliopisto
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Masud Pezeškian (pers. ‏مسعود پزشکیان‎, Mas’ud Pezeškiyān; s. 29. syyskuuta 1954) on iranilainen sydänkirurgi ja poliitikko. Hän on toiminut esimerkiksi maan terveysministerinä vuosina 2001–2005. Pezeškiania on pidetty uudistusmielisenä poliitikkona. Hän asettui ehdoille presidentinvaaleissa 2024 ja hänet valittiin presidentiksi vaalien toisella kierroksella heinäkuussa.

Masud Pezeškian syntyi Iranin Länsi-Azerbaidžanin maakunnassa Mahabadin kaupungissa 29. syyskuuta 1954.[1] Hänen isänsä oli etniseltä taustaltaan azeri ja äiti kurdi.[2] Hän suoritti asepalveluksen šaahi Mohammad Reza Pahlavin valtakaudella Zabolissa Sīstānissa ja Balūchestānissa. Asepalveluksen jälkeen Pezeškian palasi kotimaakuntaansa ja opiskeli lääketiedettä suorittaen yleislääketieteen tutkinnon. Irakin–Iranin sodan aikana Pezeškian palveli jälleen sotilaana ja lääkärinä matkustaen useamman kerran eturintamalle. Sodan jälkeen hän opiskeli Tabrizin lääketieteellisessä yliopistossa erikoistuen sydänkirurgiaan. Vuonna 1994 hänestä tuli yliopiston rehtori. Samana vuonna Pezeškianin vaimo ja lapsi kuolivat auto-onnettomuudessa. Hänelle jäi kaksi poikaa ja tytär, eikä hän mennyt uusiin naimisiin.[1]

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pezeškian siirtyi politiikkaan ja hänestä tuli Mohammad Khatamin uudistusmielisen hallinnon varaterveysministeri vuonna 1997. Vuosina 2001–2005 hän palveli varsinaisena terveysministerinä. Pezeškian valittiin Iranin parlamenttiin kaikkiaan viisi kertaa ja vuosina 2016–2020 hän toimi parlamentin ensimmäisenä varapuhemiehenä. Uudistusmielisenä tunnetuksi tullut Pezeškian on arvostellut hallinnon toimia sen poliittisia vastustajia vastaan. Hän piti hallinnon toimien vastaisen puheen parlamentissa kiisteltyjen vuoden 2009 vaalien jälkeen niin sanotun vihreän liikkeen mielenosoitusten tukahduttamisen aikana. Hasan Ruhanin kaudella Pezeškian lukeutui vuoden 2015 ydinsopimuksen kannattajiin. Mahsa Jina Aminin kuoltua turvallisuusjoukkojen käsissä maassa puhkesi jälleen levottomuuksia ja Pezeškian kyseenalaisti hallinnon version kuolemaan johtaneista tapahtumista kansallisessa televisiossa.[1] Hän on arvostellut myös uskonnollisen poliisin harjoittamaa hijabin käyttön ja laajemmin naisten toiminnan valvontaa.[3]

Presidenttinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iranin presidentti Ebrahim Raisi sai surmansa helikopterionnettomuudessa toukokuussa 2024 ja maassa aloitettiin uusien presidentinvaalien valmistelut. Ehdokkaista suurin osa oli vanhoilillisia. Ehdolle asettunut Pezeškian kuului harvoihin uudistusmielisiin ehdokkaisiin.[4] Epäilijöiden mukaan ehdokkuus sallittiin vain, koska hallinto piti Pezeškiania varmana häviäjänä.[2]

Pezeškian eteni toiselle kierrokselle vanhoilillisen Saeed Jalilin kanssa vaaleissa, jonka äänestysprosentti oli jäänyt alhaiseksi.[5] Pezeškian voitti vaalien toisen kierroksen 6. heinäkuuta saaden 53,3 % yli 30 miljoonasta jätetystä äänestä. Jalili sai 44,3 % äänistä. Äänestysprosentti jäi edelleen alhaiseksi. Noin 50 % äänioikeutetuista kävi äänestämässä.[6]

Pezeškian vannoi virkavalansa 30. heinäkuuta 2024.[7]

Virkavalan vannomistilaisuuteen osallistumista varten Teheranissa oleskellut Hamas-järjestön johtaja Isma’il Haniyya sai surmansa Israelin iskussa.[8] Kovan linjan kannattajat vaativat vastausta Iranissa tapahtuneeseen iskuun, kun Pezeškianin luonnehdittiin tyynnytelleen tilannetta.[9] Iran päätyi joka tapuksessa tekemään kostoiskun ohjuksin lokakuussa, mihin Israel vastasi omalla iskullaan myöhemmin samassa kuussa.[10]

  1. a b c Saeid Jafari: Masoud Pezeshkian is a possible game changer in the upcoming Iranian presidential election 19.6.2024. Atlantic Council. Viitattu 28.6.2024. (englanniksi)
  2. a b The Guardian view on Iran’s presidential election: more choice, but little real hope of change (pääkirjoitus) The Guardian. 14.6.2024. Viitattu 28.6.2024. (englanniksi)
  3. Caroline Hawley: As young Iranians lose hope, a reformist runs for president BBC News. 28.6.2024. BBC. Viitattu 28.6.2024. (englanniksi)
  4. Kasra Naji: Hardliners dominate Iran presidential candidates BBC News. 10.6.2024. BBC. Viitattu 28.6.2024. (englanniksi)
  5. Kasra Naji ja Sofia Ferreira Santos: Iran's presidential election moves to run-off after low turnout BBC News. 29.6.2024. BBC. Viitattu 30.6.2024. (englanniksi)
  6. Kasra Naji ja Tom Bennett: Reformer Massoud Pezeshkian elected Iran's president BBC News. 6.7.2024. BBC. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
  7. Amir Vahdat: Iran’s new president is sworn in and pledges to keep trying to remove Western sanctions Associated Press. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)
  8. Thomas Mackintosh & Ruth Comerford: Hamas political leader Ismail Haniyeh killed in Iran BBC News. 31.7.2024. BBC. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
  9. Jiyar Gol: Iran faces dilemma of restraint or revenge for attacks on ally Hezbollah bbc.com. 26.9.2024. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)
  10. Tom Bennett: What we know about Israel’s attack on Iran BBC News. BBC. Viitattu 2.11.2024. (englanniksi)