Mantra
Mantra on tavu tai lause, joka yhdistetään hengelliseen harjoitukseen. Yleensä mantroja toistetaan joko ääneen tai hiljaa mielessä, mutta niitä voidaan myös kirjoittaa ja maalata esineisiin tai pyörittää rukousmyllyissä. Alkujaan mantrat syntyivät varhaisessa hindulaisuudessa, ja myöhemmin niiden käytön omaksuivat myös buddhalaiset, jainalaiset ja sikhiläiset.lähde?
Sanskritin sana mantra koostuu juuresta man- (suom. 'mieli', myös sanassa manas, 'mieli') ja päätteestä -tra (suom. 'työkalu, instrumentti'). Suora käännöksen on siis mielen instrumentti.lähde?
Tunnettuja mantroja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehkä tunnetuin mantroista on om-tavu, joka veda-kirjoitusten mukaan tarkoittaa kaikkeutta tai kaiken alkulähdettä, brahmania. lähde?
Toinen hyvin tunnettu mantra on Hare Krishna -mantra. Se koostuu Jumalan nimistä Hare, Krishna ja Rama. Tämä mantra auttaa veda-kirjoitusten mukaan ihmistä poistamaan sydämestä himon, vihan, ahneuden, kateuden, harhan ja hulluuden sekä herättämään eloon uinuvan Jumalan rakkauden sydämessä. Hindulaisuudessa on myös paljon muita mantroja kuten om namo bhagavate vasudevaya (suom. 'kumarran nöyrästi Vasudevaa, kaikkien rikkauksien tyyssijaa') ja vaishnavanam yatha sambhu (suom. 'Herra Shiva on Vishnun paras palvelija').lähde?
Buddhalaisista mantroista tunnetuimpia on om mani padme hum. Joidenkin buddhalaisten mantrojen äänneasu on muuttunut uskonnon levitessä kielialueelta toiselle.
Mantrojen käyttö meditaatiossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mantra on yksi tekniikka mielen hiljentämiseksi meditaatiossa. Mantra voi esimerkiksi olla tavu, tavuyhdistelmä, sana, sanapari tai kokonainen lause. Tunnetuimmat mantrat ovat om ja om mani padme hum. Mantra on symbolinen ilmaisu, ja sen merkitys voi vaihdella käyttöyhteydestä riippuen.[1] Meditaatiotaidon kehittymisen myötä mantran kaltaisten apukeinojen tarve vähenee, ja meditaatiotekniikan kehityttyä riittävästi mantra voidaan jättää kokonaan pois.[2]
Puhtaan käytännöllisesti mantra voidaan katsoa olevan kielellisen ajattelun tavoittamattomissa oleva mielensisältö, joka ei assosioidu mihinkään muuhun mielen sisältöön. Tällöin mantra katkaisee käsitteellisen ajattelun käsiteketjun ja ikään kuin lakaisee mielestä pois muut ajatukset. Mantran käsitesisältö ei ole länsimaisen näkemyksen mukaan meditatiivisessa käytössä olennainen.[3]
Tantrisessa meditaatiossa mantroja toistamalla harjoittaja sekä vahvistaa yhteyttä itsensä ja jumaluuksien välillä että muokkaa mieltään sisäistämällä mantran kuvaamia jumalallisia ominaisuuksia. Esimerkkinä mantran kuvaamista jumalallisista ominaisuuksista käy om mani padme hum -mantra, joka tiibetin buddhalaisuudessa liitetään myötätunnon bodhisattvaan, Avalokiteśvaraan. Henkilö, joka haluaa kehittää myötätuntoisuuttaan, toistaa lukemattomia kertoma mantraa ja meditoidessaan keskittyy myötätuntoisuuteen ja sen merkitykseen.[4][5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rauhala, Lauri. (1986). Meditaatio. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-09252-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rauhala 1986, s. 26-30
- ↑ Rauhala 1986, s. 32
- ↑ Rauhala 1986, s. 30
- ↑ John Powers: ”9. Tantra”, Introduction to Tibetan Buddhism: revised edition, s. 265–267. Ithaca: Snow Lion Publications, 2007. ISBN 978-1-55939-282-2 (englanniksi)
- ↑ René Gothóni, Mikael Niinimäki: ”Mietiskely”, Buddhalaista viisautta, s. 204. Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-419-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mantra Wikimedia Commonsissa
