Manksin kieli
| Manksi | |
|---|---|
 Manksin kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | Gaelg Vanninagh |
| Tiedot | |
| Alue |
 Mansaari |
| Virallinen kieli |
Mansaari |
| Puhujia | sujuvasti osaavia n. 60[1], toisena kielenä 1 689[2] (2,2 % koko väestöstä) (2001) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Coonceil ny Gaelgey[3] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
kelttiläiset kielet saarikelttiläiset kielet goidelilaiset kielet Q-kelttiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | gv |
| ISO 639-2 | glv |
| ISO 639-3 | glv |
Manksi (omakielinen nimi: Gaelg) on kieli, jota puhutaan Mansaarella. Manksin kieli kuuluu kelttiläisten kielen goeidelilaiseen alaryhmään.[4] Sen lähimmät sukulaiskielet ovat iiri ja skottigaeli. Vuonna 1974 kuollutta Ned Maddrellia pidettiin kauan viimeisenä manksin äidinkielisenä puhujana, mutta kieltä on nykyaikana alettu elvyttää ja sitä käytetään ainakin yhdessä koulussa opetuskielenä – kielellä opetetaan siis suurin osa oppiaineista, eikä kieltä opeteta ainoastaan yksittäisenä oppiaineena. Näin on onnistuttu kasvattamaan uusi sukupolvi manksia sujuvasti puhuvia nuoria ja joissakin yksittäisissä perheissä manksia käytetään jälleen kotikielenä ja lapset oppivat sitä äidinkielenään.[5] Kielen kuitenkin katsotaan toisinaan olevan kuollut.[6][7]
Historia ja nykyaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| 1764 | 1901 | 1911 | 1921 | 1931 | 1951 | 1961 | 1971 | 1991 | 2001 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ~20 000 | 4 419 | 2 382 | 896 | 531 | 355 | 165 | 284 | 643 | 1 689 |
Manksin kieli on peräisin jo 1400-luvulta, jolloin kieli erottui iiristä ja gaelista. Kielen katoaminen alkoi 1800-luvulla kun englanti syrjäytti sen. 1848 J. G. Cumming totesi, että saarella on enää hyvin harvoja pelkkää manksia puhuvia. Vuonna 1874 manksia osasi noin 30 % väestöstä. 1921 kieltä osasi enää 1,1 % Mansaaren väestöstä.[9] Vuonna 1899 perustettiin Yn Cheshaght Ghailckagh, eli Manksin kielen järjestö.
Nykyisin monet Mansaaren asukkaat opiskelevat ja käyttävätkin manksia toisena kielenään. Useat vanhemmat ovat kasvattaneet lapsensa tarkoituksella manksin kielellä. 2000-luvulla syntyi taas lapsia jotka alkoivat käyttää manksia äidinkielenään. Kun vuonna 1991 manksin kielellä puhumaan kykeneviä oli 643, oli sama luku vuonna 2001 jo 1 689[2]. Manksin kielellä annetaan kouluopetusta, ylläpidetään lasten leikkikouluja[4] ja muutamat lapset on jopa kasvatettu manksi äidinkielenään[10]. Mansaaren hallitus, Tynwald, käyttää manksin kieltä englannin rinnalla.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[11]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Dentaali/ | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| tavallinen | palatalisoitunut | |||||
| Klusiili | p | b | t | d | tʲ | dʲ | k | g | kʲ | gʲ | |
| Frikatiivi | f | v | s | sʲ | x | ɣ | xʲ | ɣʲ | h |
| Nasaali | m | n | nʲ | ŋ | ||
| Likvida | l ~ r | lʲ | ||||
| Puolivokaali | w | j | ||||
Lähde:[12]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Avoin | a |
Lähde:[12]
Kielen piirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Manksi on kehittynyt kantaiiristä, josta myös gaeli ja nykyiiri ovat kehittyneet. Siksi nämä kielet muistuttavat suuresti toisiaan. Manksi eroaa näistä molemmista kirjalliselta muodoltaan, koska se on menettänyt kokonaan yhteytensä iirin oikeinkirjoitusperinteeseen ja näyttää englantilaisen korvakuulolta kirjoittamalta[13]: iirin sanoja Éireannach "irlantilainen", Albanach "skotlantilainen", pósadh "avioliitto", deireadh an tsamhraidh "kesän loppu" vastaavat manksissa Yernagh, Albinagh, poosey, jerrey yn touree. Manksin kielellä oli vielä sen alkuperäisten puhujien ollessa hengissä murre-eroja. Manksi voitiin jakaa pohjois- ja etelämurteisiin, mutta niiden erot olivat melko pieniä ja lähinnä ääntämyksellisiä. Nykyisin murre-eroja ei enää ole[14].
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isä meidän -rukous manksin kielellä
Ayr ain
Ayr ain t'ayns niau,
Casherick dy row dty ennym.
Dy jig dty reeriaght.
Dty aigney dy row jeant er y thalloo,
myr te ayns niau.
Cur dooin nyn arran jiu as gagh laa.
As leih dooin nyn loghtyn,
myr ta shin leih dauesyn ta jannoo loghtyn nyn 'oi.
As ny leeid shin ayns miolagh,
agh livrey shin veih olk:
Son lhiat's y reeriaght,
as y phooar, as y ghloyr, son dy bragh, as dy bragh
Lähde: [15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anyone here speak Jersey? The Indepedent. 11. huhtikuuta 2002. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Manx Gaelic revival 'impressive' 22. syyskuuta 2005. BBC News. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
- ↑ manxheritage.org Coonceil ny Gaelgey. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ a b Manx Ethnologue. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Manx Minority Rights Group. 19.6.2015. Viitattu 25.6.2022. (englanti)
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Manx glottolog.org. Viitattu 5.9.2020.
- ↑ Whitehead, Sarah: How the Manx language came back from the dead the Guardian. 2.4.2015. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Phil Kelly: The history of Manx BBC. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
- ↑ Durk Gorter: Fourth International Conference on Minority Languages: Western and Eastern European papers. Multilingual Matters, 1990. ISBN 978-1-85359-111-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 25.6.2022). (englanniksi)
- ↑ Documentation for ISO 639 identifier: glv
- ↑ ScriptSource - Manx scriptsource.org. Viitattu 25.6.2022.
- ↑ a b Manx 2022. Languages Gulper. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
- ↑ John Kelly: A Practical Grammar of the Antient Gaelic: Or Language of the Isle of Man, Usually Called Manks. BiblioBazaar, 2009-05. ISBN 978-1-110-11929-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 25.6.2022). (englanniksi)
- ↑ BBC - Voices - Multilingual Nation www.bbc.co.uk. Viitattu 25.6.2022.
- ↑ Ayr ain (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Manksin kieli Wikimedia Commonsissa
