Mangaanidioksidi
| Mangaanidioksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | MnO2 |
| Moolimassa | 86,9 g/mol |
| Ulkomuoto | Mustanruskea kiteinen aine |
| Sulamispiste | 553 °C (hajoaa) |
| Tiheys | 5,0 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Mangaanidioksidi, mangaani(IV)oksidi, (MnO2) on musta, jauhemainen suola, joka tunnetaan myös nimillä ruskokivi ja pyrolusiitti-nimisenä mineraalina. Mangaanidioksidi on lähes poikkeuksetta teollisuuden lähtöaineena muita mangaanisuoloja valmistettaessa. Mangaanidioksidia käytetään tavallisissa kuivapareissa, paristojen keskeisissä rakennuspaloissa, joissa se pelkistyy alemmalle hapetusluvulle.[1]
Mangaanidioksidi liukenee hyvin lämpimään, väkevöityyn rikkihappoon, kaava alla. Samalla vapautuu happea.
2MnO2(s)+2H2SO4(aq) → 2MnSO4(aq)+O2+H2O
Vastaava reaktio suolahapon kanssa[1].
Molemmissa tapauksissa havaitaan mangaanin yhtenevyys lähisukulaiseensa, rautaan.
Mangaanidioksidi on veteen liukenematonta ja sen moolimassa on 86,9 g/mol, sulamispiste 553 °C (hajoaa dimangaanitrioksidiksi eli mangaani(III)oksidiksi Mn2O3 ja hapeksi[1]), tiheys 5,0 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 1313-13-9.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 186. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3