Mandinkat
Mandinkat | |||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku | 35 miljoonaa (1996) | ||||||||||||||||||||||||||||||
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
Kielet | mandinka, kassonke, kita maninka | ||||||||||||||||||||||||||||||
Uskonnot |
islam (99 %) animismi |
||||||||||||||||||||||||||||||
Sukulaiskansat | mandét |
Mandinkat (myös malinket) ovat mande- eli mandingoryhmään kuuluva kansa Guineassa, Norsunluurannikolla, Malissa, Senegalissa, Gambiassa, Guinea-Bissaussa, Sierra Leonessa, Burkina Fasossa, Mauritaniassa ja Liberiassa. He puhuvat mandelaisiin kieliin kuuluvaa mandingoa[1] ja osa myös ranskaa. Ulkonäöltään mandinkat edustavat sudanilaista tyyppiä, jossa on sekä negridisiä että europidisiä piirteitä. Valtaosa on sunnalaisia muslimeja, loput harjoittavat perinteistä uskontoa.[2]
Vuoden 1996 arvion mukaan mandinkoja oli noin 35 miljoonaa.[3]
Mandinkat ovat muodostuneet erilliseksi kansaksi keskiaikaisessa Malin valtakunnassa. Kulttuuriltaan he ovat lähellä muita mandekansoja, joista heidät erottaa voimakkaampi islamin vaikutus. Malissa ja Guineassa mandinkoilla on huomattava asema hallinnossa ja armeijassa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anhava suosittaa muotoa mandingo, maninka ja malinke ovat sen murteita. Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, 3. painos, s. 127. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X , New Encyclopedia of Africa, volume 2, s. 504. Farmington Hills: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31456-3
- ↑ Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 280–281. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
- ↑ Olson, James Stuart: The Peoples of Africa: An Ethnohistorical Dictionary. Greenwood Publishing Group, 1996. Google-kirjat. (englanniksi)
- ↑ Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 281. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.