Lumottu tie (elokuva)
| Lumottu tie | |
|---|---|
| Den förtrollade vägen | |
 Elokuvasta otettua kuvaa (Marcus Hietanen Rikin roolissa) käytettiin romaanin uusintapainoksen 1987 kansikuvana. |
|
| Ohjaaja | Åke Lindman |
| Käsikirjoittaja | Benedict Zilliacus |
| Perustuu | Oscar Parlandin romaaniin |
| Säveltäjä | Lasse Mårtenson |
| Kuvaaja | Matti Kurkikangas |
| Leikkaaja | Pipsa Valavaara |
| Tuotantosuunnittelija | Georg Sikow |
| Lavastaja | Georg Sikow |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Yle FST |
| Levittäjä | Yleisradio |
| Ensi-ilta | 29.12.1986 |
| Kesto | 95 min |
| Alkuperäiskieli | ruotsi |
| Seuraaja | Härän vuosi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Lumottu tie (Den förtrollade vägen) on Yleisradion tuottama ruotsinkielinen televisioelokuva vuodelta 1986. Sen käsikirjoitti Benedict Zilliacus suomenruotsalaisen Oscar Parlandin samannimisen romaanin (1953) pohjalta. Tarinassa varhaislapsuuttaan muisteleva Parland esiintyy elokuvassa itsekin kertojana. Ohjaajana toimi Åke Lindman, joka ohjasi myös elokuvan jatko-osan Härän vuosi (1989).
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nelivuotias Riki asuu perheineen Karjalankannaksella, ja järven takana Saarelassa asuu heidän sukulaisiaan, joita perhe usein tapaa. Ihmispaljoudesta hämmentynyt Riki juttelee sukujuhlissa mieluummin kuvittelemiensa eläinhahmojen kanssa. Riki ja isoveli Bernt ihastuvat Saarelassa asuviin sukulaistyttöihin Ninaan ja Katinkaan, mutta joutuvat pettymään.[1]
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Marcus Hietanen | … | Riki |
| Pirkko Mannola | … | Rikin äiti |
| Johan Simberg | … | Rikin isä |
| Andreas Toth | … | Bernt, Rikin isoveli |
| Christel Aminoff | … | Paula-täti |
| Lisa Bergström | … | Malla-täti |
| Nils Brandt | … | Frans-setä |
| Paul Budsko | … | Kuno Grim |
| Kim Gunell | … | Oliver |
| Yasmine Harkimo | … | Nina |
| Valentina Mecklin | … | Luscha-täti |
| Monica Nyman | … | täti |
| Oscar Parland | … | kertoja (itsenään) |
| Stella Parland | … | Katinka |
| Kaj Rainer | … | Erni-setä |
| Gerda Ryselin | … | Louise-täti |
| Göran Schauman | … | Bori-setä |
| Pehr-Olof Sirén | … | Georg-setä |
| Dorrie von Wendt | … | Isoäiti |
| Leif Wager | … | Fabian-setä |
| Gullan Wahlström | … | Laura-täti |
| Nanny Westerlund | … | Gulla-täti |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lumottu tie esitettiin alun perin kahdessa osassa. Helsingin Sanomien Kristiina Yli-Kovero luonnehti elokuvaa uskomattoman kauniiksi lapsuusmuisteloksi ja Marcus Hietasta pääroolissaan täydelliseksi: ”Lumotun tien katsoo henkeään pidätellen, siitä ei ole mitään pahaa sanottavaa.”[2]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Åke Lindman voitti elokuvasta parhaan ohjauksen Jussi-palkinnon vuonna 1988.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lumottu tie (elokuva) Elonet., Tiivistelmä.
- ↑ Lumottu tie ja Paavo Nurmi -näytelmä ovat mukana ohjelmaolympialaisissa. Helsingin Sanomat, 17.9.1987, s. 17. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Jussi-voittajat jussit.fi. Filmiaura. Arkistoitu 25.12.2021. Viitattu 12.3.2022.