Lugon roomalainen muuri
Lugon roomalainen muuri | |
---|---|
Sijainti | Lucus Augusti, Lugo, Espanja |
Koordinaatit | 43°00′51″N 7°33′36″W / 43.01419°N 7.55989°W |
Rakennustyyppi | Kaupunginmuuri ja monumentti |
Rakennusmateriaali | kivi |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Lugon roomalainen muuri (galegoksi ja espanjaksi Muralla romana de Lugo) on roomalaisten 263–276 rakennuttama Lugon kaupunginmuuri. Se on noin 2,1 kilometriä pitkä rakennelma, joka ympäröi 34,4 hehtaarin alueen. Siinä on 10 porttia, joista 8 on antiikin aikaisia. Muuriin käytetyt kivet ovat pääosin graniittia ja saviliusketta. Muuri kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lugon roomalaisaikainen kaupunginmuuri rajaa 34,4 hehtaarin kokoisen alueen. Muurin ympärysmitta on 2,117 kilometriä. Sen paksuus on 4,2 metriä, vaikka paikoin paksuus on jopa 7 metriä, ja korkeus vaihtelee 8 ja 12 metrin välillä. Muurin ulko- ja sisäseinä on rakennettu kivestä, ja niiden välissä on täyteaineena maata, kiviä ja palasia tuhotuista rakennuksista.[1]
Muurissa on kymmenen porttia. Niistä viisi on rakennettu antiikin aikana ja viisi on nykyaikaisia. Antiikin ajan portteja on muutettu useita kertoja 200-luvun jälkeen. Parhaiten ovat säilyneet Falsa- ja Miñá-portit. Moottoriajoneuvot voivat käyttää kahdeksaa porteista ja kaksi on varattu vain jalankulkijoille.[1]
Muurissa on epäsäännöllisin välein torneja. Niistä 46 on säilynyt koskemattomina ja 39 on joko osin tai kokonaan purettu. Tornien välissä on 8,8–16,4 metriä muuria, ja tornit oli rakennettu 5,35–12,80 metriä leveään aukkoon muurissa. Tornit olivat kaksikerroksisia ja useimmat niistä puoliympyrän muotoisia.[1]
Muurin rakentamiseen käytetyt kivet oli pääasiassa graniittia ja saviliusketta. Kivien koossa ja muodossa on jonkin verran vaihtelua. Paikoin saviliuskemuurit nousevat graniittiperustusksen päällä, mutta paikoin myös perustukset ovat saviliusketta. Paikoin jopa kaksi kolmasosaa muurista on graniittia ja vain yläosa saviliusketta. Muurin huipulla oleva rintavarustuksessa on jossain kohdissa sakarointia, mutta ne luotu roomalaisajan jälkeen.[1]
Muurin huipulle on tehty matkailijoita varten portaikot. Lisäksi muurin päällä on kivetty jalkakäytävä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiset perustivat 15–13 eaa. nykyisen Lugon kaupungin paikalle Lucus Augustin. Rakennustyöt osuivat Pax Romanan kaudelle, eikä kaupungin ympärille suunniteltu muuria.[3]
Frankit ja alemannit alkoivat 100-luvun puolivälissä tehdä retkiä Galliaan ja jopa Hispaniaan saakka. Rooman valtakunnan länsiosien kaupunkeihin alettiin tämän seurauksena rakentaa suojamuureja. Lucus Augustin muuri rakennettiin 263–276. Rakentamisen taustalla on kuitenkin epäilty olevan enemmän suojautuminen paikallisia heimoja vastaan, sillä roomalaisten valtakautta ei oltu missään vaiheessa paikallisten keskuudessa täysin hyväksytty.[3] Muuri ei kuitenkaan ympäröinyt koko kaupunkia, ja erityisesti merkittävä osa kaupungin kaakkoisosasta jäi sen ulkopuolelle.[1]
Muurien suojelu on alkanut jo muutamia vuosisatoja sitten, ja arkistomateriaalia on olemassa 1500-luvulta useista korjauksista. Sen jälkeen osia muurista ja osa torneista on uudelleenrakennettu tai purettu sekä rakennettu uusia portteja ja levennetty vanhoja. Vuosina 1971–1972 purettiin monia muuriin kiinni rakennettuja rakennelmia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Advisory Body Evaluation (Icomos) 1999. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 1.4.2017. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lugon roomalainen muuri Wikimedia Commonsissa
- Alcalá de Henaresin yliopisto ja historiallinen ympäristö
- Alhambra, Generalife ja Albayzín Granadassa
- Altamiran luola
- Antoni Gaudín työt
- Aragonian mudéjar-arkkitehtuuri
- Aranjuezin kulttuurimaisema
- Atapuercan arkeologinen kohde
- Ávilan vanhakaupunki
- Barcelonan Sant Pau -sairaala ja katalonialainen musiikkipalatsi
- Burgosin katedraali
- Cáceresin vanhakaupunki
- Catalanin romaaniset kirkot Vall de Boíssa
- Côanlaakson ja Siega Verden esihistoriallinen kalliotaide (jaettu Portugalin kanssa)
- Córdoban historiallinen keskusta
- Cuencan linnoituskaupunki
- Doñanan kansallispuisto
- Elchen palmumetsä
- Elohopean perintö: Almadén ja Idrija (jaettu Slovenian kanssa
- Escorialin luostari
- Garajonayn kansallispuisto
- Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri
- Itä-Espanjan kalliomaalaukset
- La Lonja de la Seda de Valencia
- Las Médulas
- Lugon roomalainen muuri
- Madinat al-Zahra
- Méridan arkeologinen alue
- Oviedon muistomerkit ja Asturian vanhan kuningaskunnan kirkot
- Poblet-luostari
- Monte Perdido (jaettu Ranskan kanssa)
- Pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan
- Salamancan vanhakaupunki
- San Cristóbal de La Laguna
- San Millánin Yuso- ja Suso-luostarit
- Santa María de Guadalupe
- Santiago de Compostela
- Segovian vanhakaupunki ja akvedukti
- Serra de Tramuntanan kulttuurimaisema
- Sevillan katedraali, Alcázar ja Archivo de Indias
- Tarracon arkeologinen kokonaisuus
- Teiden kansallispuisto
- Toledo
- Úbedan ja Baezan renessanssimuistomerkit
- Vizcayan silta