Louis Eugène Cavaignac

Louis Eugène Cavaignac
Louis Cavaignac, A. Rousseaun piirros vuodelta 1850.
Ranskan valtionpäämies
28. kesäkuuta – 20. joulukuuta 1848
Edeltäjä	François Arago
Seuraaja	Louis-Napoléon Bonaparte
Henkilötiedot
Syntynyt	15. lokakuuta 1802 Pariisi, Ranska
Kuollut	28. lokakuuta 1857 (55 vuotta) Sarthe, Ranska
Tiedot
Puolue	Maltilliset tasavaltalaiset
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Puolustushaara	Ranskan maavoimat
Palvelusvuodet	1822–1852
Sotilasarvo	kenraali
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Louis Eugène Cavaignac (15. lokakuuta 1802 Pariisi – 28. lokakuuta 1857 Sarthe) oli ranskalainen kenraali ja poliitikko, joka toimi Ranskan tilapäisenä valtionpäämiehenä puoli vuotta vallankumousvuoden 1848 aikana ja murskasi kesäkuun kansannousuna tunnetun työläiskapinan Pariisissa.

Elämä ja ura

Louis Eugène Cavaignacin isä Jean-Baptiste Cavaignac oli jakobiini, joka toimi yleisen turvallisuuden valiokunnan jäsenenä Ranskan vallankumouksen aikana. Cavaignac peri isältään tasavaltalaisaatteen. Myös hänen vanhempi veljensä Éléonore-Louis Godefroi Cavaignac oli tunnettu tasavaltalainen. Louis Cavaignac kävi polyteknillistä koulua Pariisissa ja valmistui Ranskan sotilasakatemiasta Metzissä. Hän osallistui ranskalaisen sotilasretkikunnan mukana Kreikan vapaussotaan vuonna 1828. Hänet erotettiin armeijasta tasavaltalaisuutensa vuoksi vuonna 1831. Hän pääsi takaisin palvelukseen setänsä avulla, ja hänet lähetettiin vuonna 1832 Algeriaan. Hän ansioitui Algerian asteittain edenneessä valloituksessa 1830–1840-luvuilla. Hänet nimitettiin vuonna 1847 Oranin kuvernööriksi ja Ranskassa tapahtuneen helmikuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1848 Algerian kenraalikuverööriksi. Hänet myös ylennettiin divisioonakenraaliksi.

Cavaignac valittiin keväällä 1848 Ranskan toisen tasavallan kansalliskokoukseen Lotin departementin edustajana, ja hänet nimitettiin sotaministeriksi 15. toukokuuta. Kansallisten työpajojen sulkeminen ja sosialististen edustajien erottaminen kansalliskokouksesta johtivat suuren työläiskapinan puhkeamiseen Pariisissa 23. kesäkuuta 1848. Kansalliskokous antoi tällöin Cavaignacille valtuudet kapinoinnin tukahduttamiseen. Hän suoritti toimeksiannon kolmessa päivässä ankarin ottein ja käyttämällä muun muassa tykistöä työläiskapinallisten barrikadeja vastaan, ja sai siten lempinimen ”kesäkuun teurastaja”. Noin 1 500 kapinallista kuoli ja 12 000 vangittiin. Kansalliskokous nimesi Cavaignacin 28. kesäkuuta toistaiseksi ylimmän toimeenpanovallan käyttäjäksi.

Cavaignac oli joulukuussa 1848 ehdolla toisen tasavallan ensimmäisissä presidentinvaaleissa, mutta hävisi selvin luvuin Louis-Napoleon Bonapartelle. Cavaignac sai vaalissa 1 469 156 ääntä ja Bonaparte 5 572 834. Cavaignac luovutti ylimmän toimeenpanovallan presidentinvirkaan astuneelle Bonapartelle 20. joulukuuta 1848, ja jatkoi sen jälkeen kansalliskokouksen jäsenenä.

Cavaignac oli yksi Louis-Napoleon Bonaparten vastaisen tasavaltalaisen opposition johtajista, ja hänet vangittiin lyhyeksi aikaa joulukuun 1851 vallankaappauksen yhteydessä. Pian tämän jälkeen presidentti Bonaparte julistautui keisariksi nimellä Napoleon III, jolloin Cavaignac vetäytyi politiikasta. Hänet valittiin parlamentin alahuoneeseen eli lainsäätäjäkuntaan vuosina 1852 ja 1857, mutta hän ei ottanut paikkaa vastaan kummallakaan kertaa, sillä hän kieltäytyi vannomasta uskollisuudenvalaa keisarille. Hän kuoli pian jälkimmäisen vaalin jälkeen.

Louis Cavaignacin poika Jacques Marie Eugène Godefroy Cavaignac oli tunnettu poliitikko kolmannen tasavallan aikana.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louis Eugène Cavaignac Wikimedia Commonsissa

• Louis Eugène Cavaignac (ranskaksi) Assemblée Nationale