Kunta (biologia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tieteellinen luokittelu
Luokittelun tasot
Termejä
Kasvien luokittelu

Kunta eli pääryhmä on biologiassa korkein tai toiseksi korkein taksonominen ryhmä. Ennen eliöt jaettiin vain kahteen osaan: kasvi -ja eläinkuntaan. Eri aikoina kuntien määrä on vaihdellut kahdesta kolmeentoista. Nykyään eliökunta yleensä jaetaan kuuteen kuntaan tai kolmeen domeeniin. 1900-luvun lopulla uudet molekyylibiologian menetelmät ovat vaikuttaneet taksonomiseen jaotteluun, ja tulevat varmasti vaikuttamaan jatkossakin.

Oheinen taulukko esittää kuntajaon historiallista kehitystä.

Haeckel (1894)
Kolme kuntaa 		Whittaker (1959)
Viisi kuntaa 		Woese ym. (1977)
Kuusi kuntaa 		Woese ym. (1990)
Kolme domeenia
Protista Monera Eubacteria Bacteria
Archaebacteria Archaea
Protista Protista Eucarya
Plantae Fungi Fungi
Plantae Plantae
Animalia Animalia Animalia

Kuusi kuntaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistajuisissa oppikirjoissa[1][2][3] eliöt jaetaan useimmiten kuuteen kuntaan. Aiempi esitumallisten kunta on tällaisessa luokittelussa jaettu kahdeksi kunnaksi (arkit ja bakteerit). Tällainen kuuden kunnan jako on kuitenkin sikäli yksinkertaistettu, että siinä esiintyvä protoktistien eli protistien "kunta" itse asiassa koostuu tiukan fylogeneettisen luokittelun mukaan joukosta omia pieniä itsenäisiä kuntiaan.

  1. Arkit (Archaebacteria)
  2. Bakteerit (Eubacteria)
  3. Alkueliöt (Protoctista) tai Protistit (Protista)
  4. Eläimet (Animalia)
  5. Sienet (Fungi)
  6. Kasvit (Plantae)

Huom! Alkeiseliöillä tai alkueliöillä tarkoitetaan lähteestä riippuen joko protoktisteja eli protisteja tai esitumaisia eliöitä (bakteerit ja arkeonit). Samoin useat lähteet pitävät taksonomisia ryhmiä Protista ja Protoctista synonyymeinä.

Kolme domeenia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ribosomaaliseen RNA:han perustuva fylogeneettinen puu.
Sekvensoituihin genomeihin perustuva eliökunnan luokittelu. Bakteerit esitetty sinisinä, arkit vihreinä ja eukaryootit punaisina. Elämän yhteisen kantamuodon ajatellaan sijoittuvan kaavion keskelle.
Tarkka sekvensoituihin genomeihin perustuva eliökunnan sukupuu.

Woese, Kandler ja Wheelis esittivät vuonna 1990 em. kuusijaon kanssa kilpailevan mallin eliökunnan jakamisesta kolmeen domeeniin (engl. domains). Tätä luokittelua on sittemmin edelleen tarkennettu, ja sen olennaisena perusteena on käytetty molekyylitaksonomiaa eli eliöiden DNA- ja RNA-sekvenssien keskinäistä analysointia. Eliöiden kehityshistoriaa ja sukulaisuussuhteita paremmin kuvaavana tämä jako on sittemmin vakiintunut tieteellisissä yhteyksissä käytetyksi luokitteluksi. Domeenit jakautuvat edelleen kuntiin (engl. kingdoms). Eukaryoottien eli aitotumaisten suurimmat kunnat ovat sienet, kasvit ja eläimet. Arkkien ja bakteerin jako kuntiin on ongelmallisempi. Esimerkiksi arkit voidaan jakaa 2–30 (tai jopa useampaankin) kuntaan[4]. Oleellisinta tässä luokittelussa on arkkien selkeä erottaminen omaksi tasavertaiseksi ryhmäkseen bakteerien ja eukaryoottien rinnalle. Jaottelu on sikäli looginen, että bakteerien, arkkien ja eukaryoottien väliset kehityshistorialliset sukulaisuussuhteet ovat etäisempiä kuin erot eukaryoottien eli aitotumaisten (sienet, kasvit, eläimet jne.) sisällä. Nykyisimmän genomien selvitykseen ja muuhun molekyylisystemaattiseen tutkimukseen perustuvan käsityksen mukaan tämä luokittelu voidaan esittää seuraavasti:

  1. Bakteerit (Bacteria)
  2. Arkeonit (Archae)
    1. Crenarchaeota
    2. Euryarchaeota
    3. Korarchaeota
    4. Nanoarchaeota
  3. Aitotumaiset (Eucarya)
    1. Archaeplastida
      1. Kasvit ja viherlevät
      2. Punalevät
    2. Opisthokonta
      1. Eläimet
      2. Aitosienet
    3. Amebat (Amoebozoa)
    4. Kromalveolaatit
      1. Ruskeat levät
      2. Alveolaatit
    5. Juurijalkaiset (Rhizaria)
    6. Ekskavaatit
      1. Harvasiimaeliöt ja silmälevät
      2. Ameboflagellaatit

Yksiselitteistä totuutta käytettävästä luokittelusta ei ole olemassa, koska koko eliökunnan systematiikka perustuu sopimuksiin ja tutkijoiden näkemyksiin. Sama asia voidaan luokitella usealla eri tavalla, ja eri käyttötarkoituksissa eri luokittelut voivat olla käyttökelpoisimpia. Kuuteen kuntaan jakoa käytetään nykyään erityisesti koulubiologiassa. Woesin, Kandlerin ja Wheelisin malli on vallassa systematiikan, mikrobiologian, molekyylibiologian ja genetiikan tutkijoiden parissa.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: BIOS, Bioteknologia. WSOY 2006. ISBN 951-0-27633-2.
  2. ↑ Leinonen, Nyberg, Tast, Tyrväinen, Veistola: Eliömaailma. Otava 2004. ISBN 951-1-19264-7.
  3. ↑ Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski, Portin: Biologian sanakirja. Otava 2001. ISBN 951-1-17618-8.
  4. ↑ http://www.fossilmall.com/Science/Domains.htm
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kunta_(biologia)&oldid=21706844”